HOITAJASI – Hoitotyön tueksi

Hoidan MS-potilasta

Työkaluja neurologista hoitotyötä tukemaan

MS-ASEMAN hoitotyön työkalupakista saat sekä ajankohtaista tietoa että vinkkejä oman työsi toteuttamiseen. Työkalupakkia päivitetään säännöllisesti – muistathan kurkata ajankohtaiset vinkit!

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

HOITAJASIHoitotyön tueksi – Työkalupakki

Hoidan MS-potilasta

Työkalupakista välineitä neurologiseen hoitotyöhön

Olemme laatineet neurologiseen, erityisesti MS-tautia sairastavien potilaiden, hoitotyöhön työtä helpottavia välineitä. Päivitämme välineistöä aktiivisesti. Pääset ohesta tutustumaan työvälineisiin aihealueittain!

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

HOITAJASIHoitotyön tueksi – Työkalupakki

Hoidan MS-potilasta

MS-tauti ja potilaan raskauden ja synnytyksenaikainen hoito

MS-taudista on harvoin haittaa luonnollisen raskauden suunnittelulle ja sen kululle, sikiön kehitykselle tai synnytykselle. Raskauden aikana MS-tauti yleensä rauhoittuu hormonien vaikutuksesta immuunivasteeseen, kun soluvälitteinen immuniteetti vaimentuu ja humoraalinen immuniteetti voimistuu äidin kehossa suojaten sikiön kehitystä. Oireiden väheneminen raskauden aikana on havaittu myös muiden Th1-välitteisten autoimmuunitautien, kuten tyroidiitin ja nivelreuman, yhteydessä.

 

MS-tauti ei näyttäisi vaikuttavan naisen tai miehen hedelmällisyyteen, eikä raskaus heikennä MS-taudin ennustetta useammankaan lapsen jälkeen. Seksuaalitoimintojen häiriöt ovat sen sijaan varsin tavallisia MS-taudissa. Tällöin potilaalle ja hänen puolisolle voi suositella seksuaalineuvojan, seksuaaliterapeutin, kliiniselle seksologin, gynekologin tai urologin vastaanottoa. Sukupuolikumppanin osallistuminen hoitoon on suositeltavaa. MS-tauti ei myöskään estä hakeutumista lapsettomuushoitoihin.

 

Jo MS-taudin ensi-infossa selvitetään potilaan toive lisääntymisestä, koska raskauden suunnittelu voi vaikuttaa esimerkiksi MS-taudin lääkehoidon valintaan. MS-taudin periytymisriski lapsille on vain vähän lisääntynyt verrattuna muuhun väestöön, joten sen ei tulisi vaikuttaa perhesuunnitteluun. Tieto aikeista jättää ehkäisy pois ja positiivisesta raskaustestistä pyydetään ilmoittamaan MS-hoitajalle. Hän huomioi tiedon potilaan kokonaishoidon suunnittelussa ja informoi asiasta hoitavaa lääkäriä.

 

Raskausaikana MS-taudin pahenemisvaiheiden todennäköisyys vähenee puoleen ja niiden todennäköisyys on pienin raskauden viimeisellä kolmanneksella (jopa 70 prosenttia vähemmän) verrattuna raskautta edeltävään aikaan. Tästä syystä luonnollisen raskauden aikana äidin rutiininomainen äitiyspoliklinikkaseuranta ei ole välttämättä tarpeen. 

 

MS-hoitojen käyttö ei ole yleensä raskauden aikana tarpeellista. MS-taudin lääkitykseen voidaan erikseen harkituissa tapauksissa käyttää metyyliprednisolonipulssihoitoa ja glatirameeriasetaattia. Beetainterferonia voidaan käyttää, kunnes raskaustestin tulos on positiivinen. Muiden lääkevalmisteiden osalta turvavälit ennen suunnitellun raskauden alkua tai uutta hoitoa ovat eripituiset. Niistä saa lisätietoa MS-hoidon käypä hoito -suosituksesta.

 

Äidin voi ohjata ottamaan neuvolassa suositellut rokotukset, jos raskauden aikana ei ole käytössä lääkityksiä. Lapsen synnytystavasta potilas neuvottelee kätilön ja synnytyslääkärin kanssa synnytysopillisin perustein. Esimerkiksi alatiesynnytykselle ei ole MS-taudista johtuvaa estettä. Synnytyksen aikana ilokaasun käyttö ja normaalit puudutukset esimerkiksi laimeilla opioidi-puuduteseoksilla tai epiduraali- ja spinaalianalgesiat ovat sallittuja anestesialääkärin arvion mukaan.

 

Synnytyksen jälkeen noin kolmen ensimmäisen kuukauden ajan pahenemisvaiheiden riski nousee riippumatta synnytystavasta tai kivunhoitomenetelmistä. Pahenemisvaiheen seurantaa ja lääkityshoidon arviota varten äidille varataan aika MS-hoitajalle ja -lääkärille tarpeen mukaan synnytyksen jälkeen.

 

Hoitavan lääkärin ohjeistuksella imetyksen aikana voidaan käyttää lääkehoidoista beetainterferonia ja glatirameeriasetaattia. Natalitsumabia ei suositella imetyksen aikana ja immunosuppressiivisten lääkkeiden käyttö on imetyksen aikana kielletty. Gravbase ja lactbase -tietokannoista löytyy tarkemmin immunomoduloivien ja immunosuppressoivien lääkeaineiden raskauden ja imetyksen aikaiset näyttöön perustuvat tiedot. Tietokannoissa kuvataan myös turvallisuustiedot hivenaineista, vitamiineista, tavallisimmista nautintoaineista ja huumausaineista. 

 

Imetyksen ei ole todettu vaikuttavan merkittävästi MS-taudin aktiivisuuteen ja siitä on hyötyä lapselle ja äidille. Imetysohjauksessa MS-tauti tulisi huomioida esimerkiksi imetysasennoissa. Yksilöllisten oireiden, kuten lihasjäykkyyden tai kiputilojen, vuoksi äidin ja mahdollisen kumppanin kanssa tulisi miettiä vauvan imetysasentoja, jotka mahdollistavat itsenäisen imettämisen ja säästävät äidin voimia vauvaperheen arjesta selviämiseksi.

 

Imetyksestä päätettäessä tulee arvioida äidin jaksamista ja sitä, ettei imetys aiheuta äidille, vauvalle ja perheelle lisääntyvää stressiä. Yleisin syy imettämisen lopettamiseen on rintamaidon riittämättömyys täysimetykseen asti tai MS-lääkityksen aloittaminen. 

 

Lopuksi on hyvä muistaa, että MS-taudin hoitoon käytettävät lääkkeet lisäävät riskiä kilpirauhasen autoimmuunipohjaiseen toimintahäiriöön ja MS-tautia sairastavan äidin D-vitamiinipitoisuus voi olla erityisen matala. Näitä tekijöitä on hyvä seurata hoidettaessa raskaana olevia, synnyttäneitä ja imettäviä äitejä. Lisäksi osalla MS-tautia sairastavista äideistä sairauden oireita ilmenee myös raskauden aikana.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

HOITAJASIHoitotyön tueksi – Koulutus

Hoidan MS-potilasta

MS-hoitajien koulutukset valtakunnallisesti

Tänne päivitämme valtakunnallisia koulutuksia ja luentokokonaisuuksia, jotka ovat toteutuneet etäkoulutuksina ja joille olemme saaneet verkkoluvan.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

HOITAJASIHoitotyön tueksi

– Hoitajan puheenvuoro

Hoidan MS-potilasta

Täällä pääset tutustumaan MS-tautia sairastavien hoito- ja kuntoutustyössä toimivien ammattilaisten työhön. Sarjan aloittavat Suomen MS-hoitajat ry:n perustajajäsen ja pitkään puheenjohtajana toiminut Eija Luoto ja MS-kuntoutuksen parissa työskentelevä Anne Dahlberg.

 

Haluaisitko sinä tutustuttaa meidät omaan työnkuvaasi? Voit lähettää kuvauksen tai kertomuksen osoitteella minna.salakari@ms-hoitajat.fi

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

HOITAJASIHoitotyön tueksi

– Hoitajan puheenvuoro

Anne Dahlberg

Sairaanhoitajana kuntoutuskeskuksessa

– Moniammatillista ja kokonaisvaltaista työtä asiakkaan ja hänen läheisensä hyväksi

Olen Anne Dahlberg ja työskentelen sairaanhoitajana ja ryhmänvastaavana Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Työskentelen yhdessä neurologian erikoislääkärien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, psykologien, neuropsykologien, sosiaalityöntekijöiden, uroterapeutin ja monien muiden kuntoutusammattilaisten kanssa. Meidän kaikkien kuntoutustyöntekijöiden yhteisenä tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja säilyttäminen. Lisäksi minun työni tavoitteena on kuntoutujan itsehoidon ohjaus ja motivointi, yksilöllisen ja turvallisen kuntoutusjakson luominen sekä hoidon jatkuvuuden takaaminen. Lisäksi neuvon ja ohjaan kuntoutujan lisäksi kuntoutukseen osallistuvia omaisia.

Ennen kuntoutusjakson alkua tutustun kuntoutujan esitietoihin ja samalla kartoitan hoidollisia tarpeita. Osalle kuntoutujista soitan ennen kuntoutusjaksoa. Puhelun tarkoituksena on kartoittaa kuntoutujan ajankohtainen kokonaistilanne sekä suunnitella yhdessä kuntoutujan kanssa yksilökuntoutuksen sisältöä. Neuvotteluun voi osallistua kuntoutujan lisäksi omainen, avoterapeutti tai muu tarpeellinen lähiverkosto.

Kuntoutujan saavuttua kuntoutukseen minulla on yksilöllinen alkutapaaminen kuntoutujan kanssa. Tapaamisella kartoitan kuntoutujan hoidolliset tarpeet, tutustun kuntoutujaan ja luon hyvän vuorovaikutussuhteen. Samalla pohdimme yhdessä kuntoutujan kanssa kuntoutusjakson tavoitteita sekä täsmennämme kuntoutusohjelmaa.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutujille sekä osalle harkinnanvaraisen yksilöllisen kuntoutuksen kuntoutujille toimin omaohjaajana ja osallistun kuntoutujien moniammatillisen työryhmän kokouksiin. Omaohjaajana toimiessani tiedotan ja varmistan, että kuntoutuja saa kuntoutukseen liittyvän tarpeellisen tiedon. Tiedotan moniammatillisessa työryhmässä sovituista, kuntoutujan tavoitteita tukevista toimintaperiaatteista muuta henkilökuntaa sekä varmistan kuntoutujan fyysisten ja henkisten voimavarojen huomioon ottamisen kuntouttavassa hoitotyössä.

Kuntoutusjakson aikana huolehdin kuntoutuja sairaan- ja terveydenhoidollisista tarpeista. Pidän kuntoutujille keskusteluryhmiä, joiden aiheet vaihtelevat kuntoutujien tarpeiden mukaisesti. Aiheita ovat esimerkiksi uni ja nukkuminen, aivoterveys, suuhygienia tai rentoutus. Pidän myös pienryhmiä muiden kuntoutustyöntekijöiden kanssa. Lisäksi vastuullani on päivittäinen raportointi, jotta tiedon kulku työvuorojen vaihtuessa toteutuu sekä ohjaan tarvittaessa muita hoitohenkilökuntaan kuuluvia hoitotyöhön liittyvissä asioissa.

Kuntoutusjakson lopulla minulla on yksilöllinen lopputapaaminen kuntoutujan kanssa. Tapaamisessa varmistan, että kuntoutuja on sisäistänyt hänelle annetut ohjeet ja jatkotoimenpiteet hoitotyöhön liittyvissä asioissa. Mikäli kuntoutuajan hoidossa on tehty muutoksia jaksona aikana, niin kuntoutujan luvalla olen yhteydessä kuntoutujan hoitavaan tahoon esim. omaisiin, kotisairaanhoitoon, palvelutaloon tai sairaalaan. Kuntoutuja voi tarvittaessa olla yhteydessä minuun kuntoutusjakson jälkeen.

Työssäni kohtaan vuodessa satoja kuntoutujia. Jaksojen pituudet vaihtelevat viidestä vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Usein samat kuntoutujat tulevat uudelleen kuntoutukseen. Tämä tuokin työhön jatkuvuutta ja lisää kuntoutujien turvallisuuden tunnetta, kun on ennestään tuttu hoitaja ottamassa vastaan eikä kaikkia asioita tarvitse käydä läpi alusta alkaen.

 

Pidän työstäni kuntoutuskeskuksessa. Se on hyvin monipuolista ja moniammatillista. Koen työni haastavana, monipuolisena ja antoisana ja ennen kaikkea nautin sittä, että saan työskennellä yhdessä kuntoutujien kanssa.

 

 

Anne Dahlberg, sairaanhoitaja, ryhmänvastaava
Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

HOITAJASIHoitotyön tueksi

– Hoitajan puheenvuoro

Eija Luoto

MS-hoitaja, tavataanko pysäkillä?

20 vuotta näköalapaikalla

Liki tarkalleen 30 vuotta sitten sain tehtäväkseni unelmatyön: tulin valituksi projektisihteeriksi Suomen MS-liiton (nykyisin Neuroliitto ry)  palvelukseen. Tehtävänä oli työstää uusi kuntoutuskeskus iskuvalmiuteensa. Käytettävissäni oli  kuoppa maassa, pohjapiirros ja alustava henkilökuntaluettelo. Ja aikaa vuosi. Työkaverinani oli tuleva kuntoutuskeskuksen ylilääkäri, joka teki suunnittelutyötä päivän viikossa, minä viisi.

 

Sain projektista sittemmin itselleni uuden työn. Minut valittiin kuntoutuskeskuksen ylihoitajaksi, nimikkeenmuutoksen myötä myöhemmin hallintopäälliköksi. Siitä tehtävästä siirryin eläkkeelle loppukesällä 2016. Olen saanut kokea paljon.

Kun kuntoutuskeskus avattiin helmikuussa 1988, saimme vastaanottaa lukuisia vierasryhmiä. Itselleni mieleenpainuvin oli likeisen yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikan vierailu alkusyksyllä. Kahvihetken yhteydessä lausahdin viisaaksi osoittautuneen asian: ”Mielestäni jokaisessa neurologian yksikössä tulisi olla ainakin yksi MS-taudin hoitoon perehtynyt sairaanhoitaja”.

Se oli alku Suomen MS-hoitajat ry:n syntymiselle. Aikaa tosin vierähti vielä 10 vuotta. Yhdistys perustettiin Järvenpäässä 1998. Tuota hetkeä edelsi parin vuoden ajan  MS-hoitajien koulutusta uusiin MS-lääkkeisiin. Uudet pistonhoidot  lisäsivät hoitajien ohjaustyötä ja tiedonjano oli suuri. Sain itse toimia ensimmäisissä tilaisuuksissa kouluttajana. Näiden koulutuksien yhteydessä tuli selväksi, että MS-hoitajan työ on paljon muutakin kuin pistoshoitojen ohjaaminen sairastuneelle.

Ehdin toimia yhdistyksemme puheenjohtajana sen perustamisesta kuluvan vuoden huhtikuun alkuun asti. Olen ollut aitiopaikalla. Hallitustyö on tuonut elämääni upeita tuttavuuksia, hyviä ystäviä – ja ennen muuta aidosti potilaansa parasta ajattelevia MS-hoitajia. Ilman heitä ja ilman yhdistyksemme järjestämiä koulutuksia MS-hoitotyö ei ”ratsastaisi aallonharjalla”. Olemme suunnannäyttäjiä.

Virstanpylväitä ovat  olleet Toimintaohje vastasairastuneiden kanssa toimiville (päivitykset verkkosivuillamme www.ms.hoitajat.net), Syysopintopäivän syntyminen ja nyt  käyttöön tullut MS-ASEMA, verkkopohjainen tukiohjelma niin MS-hoitotyötä tekeville, potilaille kuin heidän läheisilleen.  

MS-hoitajan tehtävä on olla potilaan lähellä, tukea ja ohjata niin sairauden hoitoon liittyvissä kuin myös hyvinvointia edistävissä omahoidon kysymyksissä.  Jotta osaamme tukea, tarvitsemme tietoa – ja siihen meillä on nyt uusi ase. 

MS-ASEMA ja sen päätepysäkillä oleva Elämässä. -blogi ohjaavat meitä oikealle reitille, tutkitun tiedon äärelle, myös näkemään ja kuulemaan potilaan kokemusta. Sitä tarvitaan.

Tervetuloa MS-ASEMAn linjoille!

Eija Luoto, Suomen MS-hoitajat ry (puheenjohtaja 1998-2017)

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

MS-tauti mediassa

Keskusteluja, kirjoituksia, ohjelmia sekä asiantuntijoiden lausuntoja MS-taudista.

Ehdota meille ajankohtaista linkkiä, niin lisäämme sen linkkipankkiimme!

Sinä_ikoni_white.png
Läheisesi_ikoni_white.png
Hoitajasi_ikoni_white.png
MS-Asema_white.png

Esittely     iCare     Blogi     Yhteystiedot

  • Facebook
  • Instagram

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry

GOOD_logo_white.png

Sivuston toteutus Good Creative Company