SINÄ – Terveys ja hyvinvointi

Olen sairastunut MS-tautiin

Tietoa sairaudesta ja sen hoidosta

SINÄ-linja tarjoaa MS-tautiin sairastuneelle mahdollisuuden saada tutkittua tietoa sairauteen, sen omahoitoon, kuntoutukseen sekä vertaistukeen liittyen ajasta ja paikasta riippumatta.  Sinulla on mahdollisuus osallistua mielen hyvinvoinnin polkuihin, liikuntaharjoitteisiin ja saada ajantasaista tietoa asiantuntijoilta. Voit lähettää myös oman kysymyksesi asema-asiantuntijalle. Uutta sisältöä päivitetään asemaan viikoittain – Valmiina matkaan?

 

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 
 

SINÄTerveys ja hyvinvointi – MS ja raskaus

Olen sairastunut MS-tautiin

MS-tauti ja raskauden suunnittelu

MS-taudista ei yleensä ole haittaa luonnollisen raskauden suunnittelulle ja sen kululle, sikiön kehitykselle tai synnytykselle. MS-tauti ei näyttäisi myöskään vaikuttavan naisen tai miehen hedelmällisyyteen, eikä raskaus heikennä MS-taudin kulkua pitkällä aikavälillä useammankaan lapsen jälkeen.

 

Seksuaalitoimintojen häiriöt ovat sen sijaan varsin tavallisia MS-taudissa, mutta pääosin hoidettavissa olevia asioita. Niissä voivat auttaa MS-hoitajan ja -lääkärin lisäksi muun muassa seksuaalineuvoja, seksuaaliterapeutti, kliininen seksologi, gynekologi tai urologi. Sukupuolikumppanin osallistuminen hoitoon on suositeltavaa. MS-tauti ei myöskään estä hakeutumista lapsettomuushoitoihin.

 

Onkin tärkeää, että lisääntymisterveys on kunnossa ja MS-tauti mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa ennen raskautta. Lisääntymisterveydellä tarkoitetaan mahdollisuutta hyvään, nautinnolliseen ja turvalliseen sukupuolielämään. Hyvä lisääntymisterveys tarkoittaa myös mahdollisuutta hankkia lapsia. MS-hoitaja kysyykin usein jo MS-taudin ensi-infossa muun muassa vanhemmuustoiveista.

 

Raskauden suunnittelu vaikuttaa esimerkiksi MS-taudin lääkehoidon valintaan. Lääkehoidon suunnittelulla pyritään välttämään sikiön altistuminen tietyille lääkeaineille. Tieto aikeista jättää ehkäisy pois ja positiivisesta raskaustestistä tulisi siksi ilmoittaa MS-hoitajalle. Hän huomioi tiedon kokonaishoidon suunnittelussa ja informoi asiasta hoitavaa lääkäriä.

 

Hoitavan lääkärin kanssa kannattaa keskustella eri MS-taudin hoitoon käytettävien lääkevalmisteiden turvaväleistä jo ennen suunnitellun raskauden alkua ja uutta lääkehoitoa. MS-tautia sairastavan miehen kannattaa selvittää etukäteen, onko käytetyllä lääkityksellä vaikutusta sukusoluihin ja tuleeko lääkitys keskeyttää perheen lisäystä suunniteltaessa tietyksi ajaksi vai ei.

 

Tulevan äidin tulisi kiinnittää huomiota terveelliseen painoon ja ruokavalioon, tarkistuttaa suun terveys, sulkea pois sukupuolitautien mahdollisuus ja lopettaa mahdollinen päihteiden käyttö. On myös hyvä tietää, että raskaudella on usein MS-taudin oireita lieventävä vaikutus naisen kehoon. Vaikutus säilyy koko raskauden ajan, joten MS-hoitojen käyttö ei raskauden aikana ole yleensä tarpeellista.

 

Neuvolassa suositellut rokotukset voi ottaa huoletta, jos raskauden aikana ei ole käytössä lääkityksiä. Äitiysneuvolassa tulisi arvioida äidin, isän ja perheen tuen tarvetta. Neuvolasta on mahdollista pyytää esimerkiksi perhetyöntekijä kotikäynneille lapsen syntymän jälkeen.

 

Lapsen synnytystapa valitaan kätilön ja synnytyslääkärin kanssa synnytysopillisin perustein ja normaalit puudutukset ovat synnytyksen aikana sallittu. Heti synnytyksen jälkeen äidin MS-taudin pahenemisvaiheiden riski valitettavasti lisääntyy. Se johtuu todennäköisesti kehon hormonaalisen tasapainon vaihtelusta, jolla se on suojannut kehittyvän sikiön kasvua. Tästä syystä MS-hoitaja varaa vastaanottoajan äidille synnytyksen jälkeen. On kuitenkin hyvä muistaa, että osalla MS-tautia sairastavista sairaus oireilee raskaudenkin aikana.

 

Vauvan imetyksen ei ole todettu vaikuttavan merkittävästi MS-taudin aktiivisuuteen. Imetyksen aikana voidaan käyttää muutamaa MS-taudin hoitoon tarkoitettua lääkevalmistetta. Muut MS-lääkkeet voidaan aloittaa turvallisesti uudelleen vasta imetyksen loputtua.

SINÄTerveys ja hyvinvointi – MS ja raskaus

Olen sairastunut MS-tautiin

MS-tauti ja tuleva vanhemmuus

Yleisin MS-tautiin sairastumisikä on noin 20–40 vuotta, jolloin moni haaveilee perheenlisäyksestä. Todetun MS-taudin oireiden vaikutusta perheen perustamiseen, lapsen kasvattamiseen ja vanhemmuuteen kannattaa pohtia jonkin verran ennen vanhemmaksi tuloa.

 

Naisesta äidiksi ja miehestä isäksi kasvaminen tarkoittaa uusien vastuiden lisääntymistä ja vanhemman rooliin mukautumista. Se tuo mukanaan muutoksia parisuhteeseen ja uuden perheenjäsenen huomioimisen osaksi arkea. MS-tauti on yksilöllinen sairaus, joten vanhemmalta ja hänen kumppaniltaan vaaditaan kykyä sopeutua mahdollisiin toimintakyvyn muutoksiin perhesuunnittelussa ja lapsiperheen arjessa.

 

Lapsen tarpeista huolehtiminen tarkoittaa MS-taudin hoitotasapainon, oman jaksamisen ja läheisten tukiverkoston kartoittamista jo perheenlisäystä suunniteltaessa. Näistä asioista kannattaa keskustella tarkemmin läheisten, MS-hoitajan ja -lääkärin kanssa. Asia on hyvä ottaa esiin myöhemmin myös neuvolakäynneillä erityisesti, jos vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen liittyy huolia, pelkoja tai lapsen hoidon käytännön asioiden järjestelyjä johtuen MS-taudin oireista.

 

Tulevan vanhemman tai vanhempien olisi hyvä käydä keskustelu, mitä aktiivinen tai erittäin aktiivinen MS-tauti tarkoittaa lapsen konkreettisen hoidon näkökulmasta. On hyvä huomioida, että MS-tautia sairastavan synnyttäneen naisen oireet voivat voimistua synnytyksen jälkeen, jolloin vauvan hoito voi vaatia ennakoitua enemmän aikaa ja voimavaroja.

 

Pohdittavia asioita perheenlisäystä suunnitteleville ovat esimerkiksi:

  • Mitä voimavaroja ja vahvuuksia tulevalla vanhemmalla tai vanhemmilla on lapsen kasvattamiseksi, ja miten paljon halutaan ja voidaan käyttää siivous- tai lastenhoitoapua?

  • Mitä varasuunnitelmia vanhemmalla on normaalin väsymisen lisäksi fatiikin varalta, jos vauva vaikkapa valvottaa öisin?

  • Miten käytännössä ennakoidaan vanhemmuuteen ainakin ajoittain liittyvää stressiä ja koettua kuormitusta, mikä voi pahentaa MS-taudin oireita?

  • Miten mahdollisten liikkumisen ja arjen tueksi tarkoitettujen apuvälineiden käyttö helpottaa tai hankaloittaa arkea lapsen kanssa?

  • Missä vaiheessa ja miten lapselle kerrotaan vanhemman MS-taudista, kasvaako lapsi tuntemaan sairauden osana arkista elämää vai jätetäänkö asia kertomatta hänelle?

  • Miten perhe tulee toimeen ja miten vastuut perheessä jakaantuvat, jos vanhemman MS-tauti etenee tai synnyttäneelle tulee MS-taudin pahenemisvaihe? Voiko kumppani esimerkiksi jäädä tarvittaessa vanhempainvapaalle äidin ollessa sairauslomalla?

 

Tulevaa vanhemmuutta pohdittaessa lähtökohtana on lapsen etu. Lapsi tarvitsee vanhemmalta riittävää hoivaa, rakkautta ja turvalliset elinolosuhteet kasvaakseen hyvinvoivaksi nuoreksi ja aikuiseksi. MS-tautiin sopeutumisen myötä myös tulevaisuus ja tuleva vanhemmuus näyttävät valoisammilta. MS-tauti voi vähentää vanhemman toiminnallisuutta lapsen kanssa, mutta sitäkin enemmän vahvistaa positiivista henkistä ja sosiaalista yhteyttä lapseen.

 

Vauvan odotuksesta ja hoidosta voi lukea lisää käytännönläheisestä Meille tulee vauva -oppaasta. Siihen on koottu ajantasaista tietoa vauvan odotuksesta, synnytyksestä, hoidosta, vanhemmuudesta ja lapsiperheiden palveluista ja sosiaaliturvasta.

 

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

MS-tauti mediassa

Keskusteluja, kirjoituksia, ohjelmia sekä asiantuntijoiden lausuntoja MS-taudista.

Ehdota meille ajankohtaista linkkiä, niin lisäämme sen linkkipankkiimme!

Sinä_ikoni_white.png
Läheisesi_ikoni_white.png
Hoitajasi_ikoni_white.png
MS-Asema_white.png

Esittely     iCare     Blogi     Yhteystiedot

  • Facebook
  • Instagram

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry

GOOD_logo_white.png

Sivuston toteutus Good Creative Company