Sinä.png

SINÄKuntoutus

Olen sairastunut MS-tautiin

Kuntoutus kannattaa!

Jokaisella MS-tautia sairastavalla tulisi olla hoitavan tahon laatima kuntoutussuunnitelma, joka voi olla osa laajempaa hoitosuunnitelmaa. Parhaimmillaan suunnitelma pitää sisällään itsehoidon ohjeistuksen, liikuntareseptin, julkisen terveydenhuollon vastuulla olevan kuntoutuksen ja muiden tahojen kuten Kelan järjestämän kuntoutuksen. Viime mainittu taho edellyttää lisäksi lääkärin laatimaa erillistä kuntoutussuunnitelmaa, jossa kuvataan Kelan osuus laajemmasta hoitavan tahon kuntoutussuunnitelmasta. Kela järjestää muun muassa harkinnanvaraisia kuntoutuskursseja ja yksilöllisiä laitoskuntoutusjaksoja sekä vaativaa laitoskuntoutusta alle 65-vuotiaille.

Kuntoutuksen kulmakivet ovat sopeutumisvalmennus, yksilöllinen fysioterapia, muut yksilölliset tai ryhmämuotoiset terapiat ja yksilölliset laitoskuntoutusjaksot. Erikoissairaanhoito yhteistyössä paikallisen MS-yhdistyksen kanssa järjestää monilla paikkakunnilla ns. ensitietotilaisuuksia vastasairastuneille ja heidän lähimmilleen. Kun sairastumisesta on kulunut muutama vuosi, kannattaa harkita Kelan kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssia jotka yleensä sisältävät ryhmämuotoista kuntoutusta. Ensitietoilloilla ja sopeutumisvalmennuskursseilla voi avoimesti keskustella kipeistä asioista, joihin ei yksin löydä ratkaisua. Samalla saa syventävää tietoa itse sairaudesta ja nopeasti muuttuvasta sosiaalisten etujen järjestelmästä.

Fysioterapialla on sairauden alkuvaiheessa neuvova ja vinkkejä antava rooli. Jos sairauteen liittyy liikuntahaittaa, fysioterapia on sen sijaan välttämätöntä lihaskireyden, nivelten jäykistymisen ja väärien liikemallien ehkäisemiseksi. Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti osaavat myös arvioida apuvälineiden oikea-aikaisen tarpeen. Sairauden alkuvaiheessa fysioterapian järjestämisestä vastaa terveyskeskus. Myöhemmin järjestämisvastuu saattaa eräissä tapauksissa siirtyä Kelalle.

Avoterapian tavoitteita voidaan tukea oikein ajoitetulla työ- tai toimintakykyä kohentavalla moniammatillisella neurologisen linjan laitoskuntoutuksella. Sen yhteydessä toteutuu kokonaisvaltainen arvio ja ohjaus. Tiimissä ovat mukana muun muassa neurologian erikoislääkäri, neuropsykologi, uroterapeutti, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja toiminataterapeutti. Koska MS alkaa nuorella aikuisiällä, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien arvioiminen saattaa tulla tarpeelliseksi.

 

Lähde: Neuroliitto, www.neuroliitto.fi

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

SINÄ Kuntoutus  – Milloin, mitä, miten?

Tietoa ja tukea kuntoutukseen

MS-ASEMAN Kuntoutus-pysäkiltä saat tietoa eri kuntoutusmuodoista, kuntoutukseen hakemisesta, tutkittua tietoa kuntoutuksen vaikutuksista ja esimerkiksi ohjeita kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Asiantuntija vastaa -osiosta voit kysyä kuntoutuksen asiantuntijalta aiheeseen liittyviä kysymyksiä!

Sairastumisen alkuvaiheessa on mahdollisuus osallistua lähiomaisen kanssa erikoissairaanhoidon järjestämälle ensitietokurssille. Kurssilla tarjotaan monipuolista tietoa sairauteen liittyvistä kysymyksistä. Kursseja järjestetään ainakin isoilla paikkakunnilla. Laajan tieto- ja tukipaketin  ja mahdollisuuden vertaistukeen tarjoavat monipuoliset ja -ammatilliset avo- ja laitosmuotoiset kuntoutuskurssit.

Kuntoutuksen mahdollisuuksista saat lisätietoa muun muassa hoitavalta lääkäriltä, MS-hoitajalta, kuntoutuksen ohjaajalta/kuntoutustyöntekijältä ja esimerkiksi Neuroliitosta ja Kelan sivustolta.

Sairauden eri vaiheissa suositellaan hieman erilaista kuntouttavaa toimintaa. Oheisesta taulukosta voit katsoa tutkittuun tietoon perustuen milloin ja minkälaista kuntoutusta eri sairauden vaiheissa suositellaan!

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

Milloin, mitä, miten?

Sairauden eri vaiheissa suositellaan hieman erilaista kuntouttavaa toimintaa. 

SINÄ Kuntoutus  – Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma kuntouttavan hoitotyön perustana

Lääkinnällinen kuntoutus perustuu hoitavan tahon ja kuntoutujan yhdessä laatimaan kuntoutussuunnitelmaan. Hoitava taho laatii kirjallisen kuntoutussuunnitelman vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutuja, hänen omaisensa tai läheisensä ja mahdollisuuksien mukaan avoterapeutit osallistuvat kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen.

"Ennen kuntoutusjakson alkua kuntouttavan hoitotyön hoitaja tutustuu kuntoutujan esitietoihin ja laadittuun kuntoutussuunnitelmaan."

Kuntoutussuunnitelmasta katsotaan sairaustiedot ja sairauden kuvaus ja luonne sekä kuntoutujan toimintakyvyn kuvaus. Toimintakyvyn kuvauksen perusteella pyritään arvioimaan kuntoutujan avun tarve sekä hänen kuntoutusjaksolla tarvitsemat apuvälineet ja huonevarustelu jo ennen jakson alkua. Kuntoutussuunnitelmasta hoitaja selvittää kuntoutujan omat tavoitteet kuntoutusjaksolle sekä lähettävän tahon kirjaamat tavoitteet. Moniammatillinen työryhmä täsmentää tavoitteita yhdessä kuntoutujan kanssa kuntoutusjakson aikana. Mikäli omainen osallistuu jaksolle, katsotaan myös perustelut omaisen osallistumiselle ja mahdolliset omaisen jakson tavoitteet.

"Kuntoutussuunnitelmasta hoitaja selvittää, minkälaista ohjausta ja neuvonta kuntoutuja tarvitsee terveyteen liittyvissä asioissa, esimerkiksi kivun hallinnassa, rakon- ja suolentoiminnan hallinnassa, seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä, lääkityksessä, ravitsemuksessa ja painonhallinnassa."

Tarvittaessa sairaanhoitaja varaa kuntoutujalle ajan kipuun erikoistuneelle sairaanhoitajalle, rakon ja suolen toimintaan erikoistuneelle uroterapeutille tai diabeteksen hoitoon erikoistuneelle sairaanhoitajalle. Kuntoutussuunnitelmasta hoitaja selvittää myös ohjauksen ja neuvonnan tarpeen itsensä huolehtimiseen liittyvissä asioissa, kuten pukemisessa, peseytymisessä, ruokailuissa tai omasta terveydestä huolehtimisessa. Tarvittaessa hoitaja on tiiviistikin mukana kuntoutujan harjoitellessa uusia toimintatapoja päivittäisissä toimissaan.

Kuntoutujan saavuttua kuntoutukseen omahoitaja vastaanottaa kuntoutujan ja tarkentaa kuntoutujan hoidollisia tarpeita. Sairaanhoitajan alkuhaastattelussa pohditaan yhdessä kuntoutusjakson tavoitteita ja tarkennetaan kuntoutusohjelmaa.

Teksti: Anne Dahlberg, sairaanhoitaja, ryhmävastaava, Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

MS-tauti mediassa

Keskusteluja, kirjoituksia, ohjelmia sekä asiantuntijoiden lausuntoja MS-taudista.

Ehdota meille ajankohtaista linkkiä, niin lisäämme sen linkkipankkiimme!

Sinä_ikoni_white.png
Läheisesi_ikoni_white.png
Hoitajasi_ikoni_white.png
MS-Asema_white.png

Esittely     iCare     Blogi     Yhteystiedot

  • Facebook
  • Instagram

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry

GOOD_logo_white.png

Sivuston toteutus Good Creative Company