Sinä.png

SINÄ Omahoito

Olen sairastunut MS-tautiin

Omahoito keskeisessä roolissa taudin hoidossa 

Omahoito on tietoista terveyden edistämiseen tähtäävää toimintaa, jossa on keskeistä yksilön oma vastuu. Omahoito on kaiken hoidon perusta, ja MS-tautia sairastavan kokonaisvaltaisessa hoidossa keskeisessä roolissa – sairastava sitoutuu hoitamaan itseään annettujen ohjeiden mukaisesti osana sairautensa hoitoa.

 

Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on ohjata ja tukea sairastunutta ja hänen läheisiään motivoitumaan omahoitoon. Omahoidon myötä vastuu omasta terveydestä ja sairauden hoidosta siirtyy myös sairastuneelle ja hänen läheisilleen.

 

Omahoitoon sisältyvät muun muassa:

  • liikunta

  • ravitsemus

  • uni ja lepo

  • sosiaaliset suhteet

MUISTA HUOLEHTIA ITSESTÄSI!

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

SINÄ Omahoito – Liikunta

Liikunta kannattaa aina! – MS ja liikunta

MS-taudin hoitoon on mahdollista käyttää lääkitystä tai saada kuntoutusta, mutta myös monipuolinen omahoito on tärkeää. Liikunnan on todettu olevan hyödyllistä MS-tautia sairastavalle oireiden lievittymisen, toimintakyvyn ylläpysymisen ja sairauden mahdollisen etenemisen hidastamisen kannalta.

MS-tautia sairastavan liikunnan polulla tärkeiksi asioiksi muodostuvat riittävän liikuntatiedon saaminen eri kanavien kautta, henkilökohtainen ammattilaisten ohjaus, tuki, kannustus ja neuvonta liikuntaan liittyen, mutta myös toisaalta sairastavan oma aktiivisuus liikunnan saralla, sekä liikunnan soveltaminen. MS-tautia sairastavan liikunnan kulmakivet ovat: mielekkyys, turvallisuus säännöllisyys, monipuolisuus, yksilöllisyys, vaihtelevuus ja oman kehon kuuntelun taito.

Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia MS-tautia sairastavalle niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin toimintakyvyn osa-alueeseen. Liikuntaa tulisikin suositella eri alojen ammattilaisten toimesta MS-tautia sairastaville heti sairauden alusta asti. Fysioterapeutti (YAMK) Saija Kultalan kehittämisprojektin yhtensä tuotoksena luotiin liikuntaan motivoiva video MS-tautia sairastaville ja heidän läheisilleen – liikunta kannattaa aina!

 
 
 

Apua arkeen ja itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen

MS-tautiin sairastuneella saattaa olla monenlaisia ongelmia jokapäiväisestä elämästään selviämisessä. Sairauden aiheuttaman toimintakyvyn muutoksen ja siitä seuraavan haitan johdosta tarvitaan usein kompensaatiokeinoja eli uusia toimintatapoja, apuvälineitä ja/tai henkilökohtaista apua, kertoo toimintaterapeutti Tarja Huilla Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta.

Sairastunut tarvitsee usein ohjausta siinä miten, mistä ja milloin hän saa tarvitsemansa apuvälineen. Alkuvaiheessa ohjausta antaa keskussairaalan henkilöstö, esimerkiksi neurologian poliklinikka ja kuntoutusohjaaja. Myöhemmin tietoa löytyy parhaiten oman kotikunnan internet-sivustolta, jonne kannattaa kirjoittaa hakusanaksi ”apuväline”.

 

Terveyskeskusten ja erilaisten kuntayhtymien apuvälinelainaamoihin ja -keskuksiin voi ottaa suoraan puhelimitse yhteyttä, lähetettä ei tarvita.

Hyvä apuväline helpottaa ja mahdollistaa toimintaa, vähentää rasitusta ja kipua sekä lisää toiminnan turvallisuutta

Apuvälineillä on monia hyötyjä. Apuvälineet voivat muun muassa helpottaa kipua, väsymistä ja lisää toiminnan turvallisuutta. Ne myös vähentävät riippuvuutta toisen henkilön antamasta avusta ja mahdollistaa kotona asumisen.

 

Etenevää pitkäaikaissairautta sairastavien kohdalla on erityisen tärkeää ajoittaa apuvälineen käyttöönotto oikein. Sairastuneen tulisi olla sopeutunut ajatukseen apuvälineen käytöstä ja tiedostaa sen antama hyöty. Apuväline tulee aina valita ja sovittaa yksilöllisesti ja sitä tulee voida riittävästi koekäyttää ennen hankintaa. Apuvälineitä tulee myös voida helposti säätää, muuntaa ja vaihtaa käyttötarpeiden muuttuessa. Apuvälineen lainaaminen terveydenhuollosta on käyttäjälle maksutonta.

Ennen apuvälineiden käyttöönottoa tai niiden kanssa yhdessä voi tehdä toimintatapamuutoksia. Voimien säästäminen tapahtuu huolellisella ajankäytön suunnittelulla, tekemällä lukujärjestys tai viikko-ohjelma tai tauottamalla toimintaa. Toimintatilaa/ympäristöä voi myös kohentaa: hyvä valaistus, ilmanvaihto/viilennys; tarvikkeiden ja kalusteiden sijoittelu.

 

Esteettömyyden eli liikkumisen turvallisuuden vaatimus on hyvä muistaa: poistetaan/muutetaan liikkumista haittaavat matot, johdot, huonekalut, pinnoitteet, kynnykset, kapeikot, oviaukot, ahtaat huonetilat, korkeuserot, portaikot, epätasaiset piha-alueet jne. Toimintaterapeutti muistuttaa, että on hyvä muistaa yleinen ergonomia kaikissa toimintatilanteissa.

 

”Avun pyytäminen on hyvä tapa vähentää väsymistä.”

Uupumusta ja tasapainon hallintaa helpottavia apuvälineitä:

  • kävelysauvat

  • keppi

  • kyynärsauvat

  • kolmikkopyörä

  • rollaattori

  • pyörätuoli

  • sähkömopo

  • sähköpyörätuoli

  • erikoistyötuoli

  • pyörällinen tarjoilupöytä

  • työvälineen varren paksunnokset

  • pidemmät ja muotoillut varret

  • kevyet välineet

  • tarttumapihdit

  • poimintapihdit

  • voimaa lisäävät avaajat

  • suihkujakkara/tuoli

  • tukikahvat tai kolmioraudat ym. siirtymätilanteita helpottavat apuvälineet

  • wc-koroke/kaiteet

  • sähkösäätöinen vuode

Käsien käyttöä helpottavia apuvälineitä:

  • painavat toimintavälineet

  • ranne- tai kämmenpaino

  • liukumatonta materiaalia olevat välineet

  • liukuestepalat

  • muoviset ruokailuvälineet

  • korkeareunainen lautanen

  • juomapilli, nokkamuki

  • ruokailukoroke

  • pitkävartiset patakintaat

  • piikillinen leikkuulauta

  • joustokengännauhat, tarrakiinnikkeet

  • nappikoukku

  • sukanvetolaite

  • pitkä kenkälusikka

  • imukuppiteline hammasharjalle

  • pesuaineet pumppupulloissa

  • tabletinpuolittaja, -murskaaja

  • liukuestematto

  • kynäapuväline

  • nimikirjoitusleimasin

  • kosketusnäyttökynä

  • isonäppäiminen puhelin, kaiutinpuhelin, hands free-laite

Näön käytön apuvälineet

MS-taudin näköongelmien arviointi ja apuvälinesuunnittelu tehdään keskussairaalan näönkäytönohjaajan kanssa, jonne on pyydettävä lähete terveyskeskuksen lääkäriltä. Itse voi ostaa suurennuslaseja ja kohentaa kohdevalaistusta.

Työssä selviytymisen apuvälineet

Työkykyä parantavat ja ylläpitävät apuvälineet arvioidaan yleensä työterveyshuollon kautta ja niiden rahoittajina voivat olla Kela, työnantaja tai työvoimatoimisto tilanteesta riippuen.

Työergonomiaan liittyvää apuvälineistöä ovat esim. rannetuet, kyynärtuet, erikoistyötuolit, sovellutetut atk-varusteet jne.

 

 

Asiantuntijana Tarja Huilla, toimintaterapeutti (YAMK), Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Nia – Yhdistelmä tanssia, kamppailulajeja ja rentoutusta

Nia, eli neuromuscular integrative action, on Ihastuttava fuusiolaji, jossa on vaikutteita eri tanssilajeista, kamppailulajeista ja rentoutustekniikoista. Se on kaikille sopiva, turvallinen ja hauska liikuntamuoto, joka toimii erinomaisena stressinpoistajana.

 

Niassa on vaikutteita yhdeksästä lajista: moderni tanssi, duncan tanssi, jazz tanssi, tai chi, aikido, taekwondo, jooga, feldenkreis ja alexander-tekniikka. Tunnin sisältö lisenssilajina on monipuolisesti kiehtova sekoitus näitä kaikkea ja joskus lisämausteena myös muita tanssiliikkeitä. Nia-musiikki voi olla kaikkea rauhallisesta kauniista pianomusiikista vauhdikkaampaan salsaan!

Tunti alkaa alkulämmittelyllä musiikin tahdissa, kehoa herätellään liikkumaan. Tätä seuraa vauhdikkampi osio joka nostaa sykettä, ja lopuksi mindfullness-osio sisältäen rentousta ja venytystä joogahenkisesti. Monet kokevat koko tunnin olevan mindfullness-henkistä, tietoista läsnäoloa liikunnan avulla.

Nia on helppoa ja sopii kaikille, myös soveltavana liikuntana liikuntarajoitteisille. Tanssissa opitaan kuulemaan, mitä omalle keholle kuuluu ja käyttämään eri aisteja liikunnan avulla. Se on omalla tavalla holistinen, hoitava liikuntalaji. Niassa on 52 liikettä,

jotka ainutlaatuisella tavalla hoitavat mieltä ja kehoa, lisäävät virkeyttä.

Liikunnan iloa ja hyvää mieltä liikunnasta!

 

Terveisin Mia Kuusistowww.nianow.com/mia-kuusisto

Mia Kuusisto ohjaa lisenssilajina Niaa Turussa ja lähikunnissa monipuolisesti erilaisille ryhmille. Myös soveltavana liikuntana pitkäaikaissairaille.

Venyttelyohjeet

Lataa venyttelyohjeet alta (PowerPoint).

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

SINÄ Omahoito – Ravitsemus

MS ja ravitsemus

MS-taudissa yleisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on tutkimusten mukaan suositeltavin.  Ravitsemussuositusten mukaisessa ruokavaliossa on runsaasti kuitupitoisia kasvikunnan tuotteita ja täysjyväviljatuotteita, kohtuullisesti kalaa, lihaa ja maitotuotteita ja sopivasti ravintorasvoja kasvirasvoja suosien.

 

Oheisessa ruokapyramidissa on esitetty terveellinen, monipuolinen, suomalainen ravitsemussuositus – perustana kaikelle runsas ja värikäs vihannesten, kasvisten, hedelmien sekä marjojen saanti. Pyramidin yläosasta voit löytää sattumat (makeiset, makkarat, sipsit, keksit ja muut herkut), joita tulisi nauttia vain harvoin.

Tiedetään, että D-vitamiinilla ja rasvoilla on osuutta MS-taudin puhkeamiseen ja sen etenemiseen sekä oireiden hallintaan. "

Ravintoneuvoja Julia Kanerva-Haroma

 

Ruokavalio yhdessä liikunnan kanssa auttaa muun muassa:

  • painonhallinnassa

  • uupumuksen hallinnassa

  • suolen- ja rakontoiminnan hallinnassa

  • luuston terveyden ylläpitämisessä

  • lihasvoiman ja liikkuvuuden parantamisessa

  • sydän- ja verisuonisairauksien

  • tyypin 2 diabeteksen  ehkäisemisessä

Koska sairauden eteneminen on yksilöllistä, ruokavaliota on sovellettava yksilöllisten tarpeiden mukaan. Myös näihin tilanteisiin saat MS-ASEMALTA apua!

Lisätietoa ravitsemuksesta saat myös Neuroliiton tuottamasta ravitsemusoppaasta.

 

 

MS ja ravitsemukseen liittyvät tutkimukset

MS-taudin puhkeamisen syy on yhä selvittämättä eikä sairauteen ole parantavaa hoitoa. Ympäristötekijöiden kuten infektioiden, ilmaston ja ruoan on ajateltu olevan sairauden aiheuttaja/oireiden alkuun saattaja geneettisesti alttiilla henkilöillä.

 

Ravintotekijöiden merkitys on kuitenkin epäselvä eikä yksittäisiä ravintotekijöitä ole voitu  yhdistää MS-taudin puhkeamiseen. Maailmankarttaa katsomalla on useita eri ruoka-aineita yhdistetty riskiin sairastua MS-tautiin, mutta tarkemmissa tutkimuksissa yhteyttä ei ole voitu todistaa.

On olemassa tutkimusnäyttöä, että MS-tautia esiintyy eniten alueilla, joissa D-vitamiinin saanti on vähäistä ja tyydyttyneen rasvan saanti runsasta.

Useiden ravitsemustutkimusten mukaan MS-tautia sairastavat hyötyvät tyydyttymättömien kasvirasvojen ja kalan rasvojen käytöstä. Monityydyttymättömillä rasvahapoilla ja erityisesti omega-3-rasvahapoilla saattaa olla tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia. Ne ovat tärkeitä myös myeliinin muodostuksessa.

Monityydyttymättömiä rasvoja saadaan ensisijaisesti kasvirasvoista ja kalasta. Monityydyttymättömät rasvat muodostuvat välttämättömistä rasvahapoista, jotka on saatava ravinnosta. Lääkärit suosittelevat vähärasvaista ruokavaliota MS-tautia sairastaville. Tyydytettyjä eläinrasvoja kehotetaan nauttimaan pidättyväisesti ja monityydyttymättömiä kala- ja kasvirasvoja runsaasti.

Tutkimusten mukaan MS-tautia sairastavat hyötyvät antioksidanttien käytöstä ravinnon lisänä. Antioksidanttivitamiineja ovat muun muassa A-, C- ja E-vitamiinit, beetakaroteeni sekä kivennäisaineista sinkki ja seleeni. Koska antioksidanteilla voi kuitenkin olla myös tulehdusta lisäävää vaikutusta, ei antioksidanttivalmisteiden käyttö ole suositeltavaa.

Luontaisten antioksidanttien käyttö on suositeltavampaa ja turvallisempaa – runsaasti antioksidanttivitamiineja sisältävät kasvikset, täysjyvävilja ja kasvirasvat.

Erityisruokavaliot

– vähemmän hiljaista tulehdusta, enemmän hyvinvointia!

Ymmärrys ravitsemuksen merkityksestä sairauden puhkeamisessa tai etenemisessä on vielä vähäistä. Tiedetään, että D-vitamiinilla ja rasvoilla on osuutta MS-taudin puhkeamiseen ja sen etenemiseen sekä oireiden hallintaan. 

 

Myös erilaiset tulehdukset vaikuttavat sairauteen, myös suolistoon. Neurologit ovat usein sitä mieltä, ettei ruualla ole vaikutusta MS-tautiin ja tähän perustuen ohjeistavat potilaita syömään oman mielen mukaan, kuitenkin terveellisesti, ravintopyramidin mukaan. Ravitsemustieteilijöiden mukaan  ruualla ja syömisellä on merkittävä vaikutus ihmiseen, toimintakykyyn ja siten myös MS-tautiin sairastuneeseen.

 

Ravitsemusohjauksessa lähdetään usein liikkeelle suolistosta ja matala-asteisesta tulehduksesta. Oheinen kirjoitus anti-inflammatorisesta ruokavaliosta on kattava, ja sivuilta löytyy myös tutkittua tietoa aiheesta. Koska MS-taudissa kaikki tulehdukset ovat haitaksi, kannattaa ruokavaliossa suosia sellaisia raaka-aineita, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät matala-asteista tulehdusta mahdollisimman vähän.  

 

Perusperiaatteet hiljaista tulehdusta ennaltaehkäisevälle ruokavaliolle ovat:

 

  • Syö reilusti värikkäitä hedelmiä, marjoja ja kasviksia

  • Suosi täysjyväviljaa ja vältä valkoista viljaa

  • Syö mahdollisimman vähän sokeria ja vältä kokonaan lisättyä fruktoosia

  • Syö paljon kalaa, manteleita ja pähkinöitä

  • Suosi oliiviöljyä ja vältä voita

  • Vältä runsasta lihan syömistä

 

Maitotuotteista suositeltavia ovat  hapatetut maitotaloustuotteet, kuten piimä, viili ja jogurtti maustamattomina.

 

Asiantuntijana ravintoneuvoja Julia Kanerva-Haroma

Muista tankata 3–4 tunnin välein

Ruoka ja syöminen ovat jokapäiväinen pakko. Toisille se on energiatäyttö, toisille nautinto tai tunnetilaan vastaamista. Ruokaa kannattaa ajatella energiana, jonka voimin ”kone käy” – ajatuksen voi helposti kääntää autoon. Se ei kulje, ellei siinä ole a) riittävästi polttoainetta ja b) oikeanlaisia polttoaineita. Ihmisravintoa ajatellen tässä on siis kyse polttoaineesta, hiilihydraateista ja proteiineista, sekä voiteluöljystä eli rasvoista. Lisäksi tarvitsemme aimo annoksen nestettä. Vesi käy tähän hyvin. Nyt, kun perusajatus on selvillä, on helppo ymmärtää, miksi ruualla on väliä.

Kroonista sairautta sairastavan ruualla erityisesti: pitää ottaa huomioon lääkitys, rutiinit, jaksaminen, liikuntasuoritukset, nieleminen, rakon ja suolen toiminta. Paljon enemmän kuin vain se, että saa ”jotain suuhunsa”.

Kuten esimerkiksi auto, on myös ihmisen tankattava energiaa jaksaakseen päivän askareet. Myös aivot tarvitsevat energiaa tasaisin väliajoin – kognitiiviset, ylemmät aivotoiminnot, kuten oppiminen, keskittyminen ja muisti vaativat toimiakseen säännöllistä energiaa. Tiedäthän tunteen, kun energiavarannot ehtyvät, jolloin ajattelu takkuaa ja hermostuttaa?

Kuten autonkin kohdalla, myös itsesi kohdalla tiedät, milloin on tankkauksen oikea hetki, miten paljon tankkaat selvitäksesi esimerkiksi aamupäivän palaverista, kirjallisista töistä tai fysioterapiasta. Yleisen ravitsemusohjeen mukaan hyvä tankkausväli on 3-4 tuntia. Verensokeri pysyy tasaisena ja näläntunne ei kasva kestämättömäksi.

Mikäli arjessa on haastetta,  kannattaa suosia mahdollisimman helppoja arjen niksejä. Parhaat niksit saadaan usein vertaisilta, mutta tässäkin muutama arjen ruokailuja helpottavia vinkkejä:

  • Kun teet ruokaa, tee samalla hieman enemmän – saat jääkaappiin tai pakastimeen valmiiksi annoksen tai kaksi, jotka on myöhemmin helppo vain lämmittää tai vain ”kaivella” välipalaksi tohinoiden keskellä.

  • Smoothiet, viilit ja jugurtit toimivat hyvinä aamu-, väli- ja iltapaloina. Apteekista voit ostaa myös sakeuttamisainetta, joka sopii  kaikkiin juomiin ja ruokiin!

  • Tee jaksaessasi kaksi lämmintä ruokaa kerralla. Tällöin sinulla on valmiina toinen ruoka sellaiseen hetkeen, kun fatiikki iskee.

  • Suosi vihanneksia ja hedelmiä, kuori, pilko ja purkita valmiiksi jääkaappiin. 3-4 tunnin tankkaus onnistuu varmasti!

  • Kun teet aamiaispuuroa tai -leipiä, tee kerralla yksi/kaksi annosta enemmän. Puuron lopusta voit leipoa sämpylöitä (hyvää terapiaa käsille!) tai säilöä välipalaksi. Leivistä saat kahvin/teen kanssa oivan väli- tai iltapalan ja säästyt tekemisen vaivalta.

  • Muista, että joka aterialla lautaselta löytyy jotain värikästä!

  • Suosi patoja ja keittoja. Terveellistä, hyvää ja riittoisaa moneksi päiväksi.

Muistathan vitamiinit

Vitamiineja tulisi nauttia päivittäin. Mikäli et saa riittävästi vitamiineja ravinnosta, suositeltavaa on käyttää monivitamiinivalmistetta. Tämän lisäksi D-vitamiinia aina purkista 40-50 mikrogrammaa/vrk, myös kesäaikoina.

Julkaisemme hyviä, helppoja ja ravitsevia ruokaohjeita MS-ASEMALLA. Olisiko Sinulla hyväksi koettu ja helppo resepti vertaisille jaettavaksi? Voit olla yhteydessä sivuston ylläpitoon: minna.salakari@ms-hoitajat.fi

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 
 
 

SINÄ Omahoito – Uni ja lepo

Uni ja lepo – muista levätä!

Ihmisen on levättävä  jaksaakseen toimia aktiivisesti. Lepoa tarvitaan ruumiillisen rasituksen vastapainoksi, mutta myös henkisistä rasituksista on hyvä toipua lepäämällä ja rentoutumalla.  Kokonaisvaltaista lepoa ja toipumista tarjoaa uni.  Sen aikana ”lataamme akkuja”, lepäämme sekä fyysisesti että henkisesti. Unen aikana elimistö rakentaa uutta materiaalia ja korjaa vahingoittunutta. Nukkuessa ihmisen aineenvaihdunta muuttuu siten, että kun valveilla kulutamme enemmän kuin rakennamme, unen aikana tilanne on päinvastainen.

Sanotaan, että aivojen energiavarastojen lataaminen ja päivän kokemusten, opitun ja tunnetun, järjestely tapahtuu unen aikana. Isoja ratkaisuja tehdessä kannattaa aina nukkua yön yli. Monesti ongelmat ovat aamulla paremmin ratkaistavissa, kun aivot ovat päässet jo työskentelemään niiden parissa nukkuessa. Kiireinen aivotyö rasittaa aivoja enemmän kuin rutiiniluontoinen ruumiillinen työ.

Unen tärkeimmät tehtävät:

  • aivojen väsymyksen poisto (Unen aikana esimerkiksi aivosolujen energiavarastot täydentyvät)

  • muistin ja oppimisen tukeminen

  • mielenterveyden ylläpito

  • fyysisen terveyden ylläpito

SINÄOmahoito– Nautintoaineet

Tupakointi on MS-taudin riskitekijä

Tupakointi on merkittävä MS-taudin riskitekijä. Tupakoimattomuus ja tupakoinnin lopettaminen ovat osa MS-taudin hoitoa. Tupakointia ei siis kannata jatkaa sairastumisen jälkeenkään:  tupakointia jatkavien taudin on todettu vahvaan näyttöön perustuen etenevän nopeammin kuin tupakoimattomien. MS-tauti etenee sitä nopeammin mitä pitempään potilas tupakoi.

 

MS-tauti ja tupakointi

Tupakointi saattaa lisätä MS-taudin riskiä henkilöllä, jolla on myös muita taudin riskitekijöitä. Mitä enemmän henkilö polttaa tupakkaa, sitä suurempi riski on. Riski on suurin tupakoivilla miehillä.  Sekä aktiivinen että passiivinen tupakointi voi vaikuttaa MS-taudin puhkeamiseen.

Yleisohjeena MS-tautia sairastavalle on hyvästä yleisterveydestä huolehtiminen. Siihen kuuluvat liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä lepo, alkoholin kohtuullinen käyttö sekä tupakoinnin välttäminen.

 

Tupakoinnin vaikutus MS-tautiin

Säännöllinen tupakointi voi vaikeuttaa MS-taudin kulkua ja nopeuttaa sairauden etenemistä, erityisesti erilaisten liitännäissairauksien puhkeamisen alttiutena. Tupakointi lisää ja pitkittää muun muassa hengitystieinfektioita. Tupakka ja tupakansavu sisältävät tuhansia kemiallisia yhdisteitä. Näistä yli 100 on tunnistettu terveydelle haitalliseksi ja yli 60 yhdistettä aiheuttaa syöpäsairauksia.

Tutkijat ovat ehdottaneet useita syitä tupakoinnin MS-tautia pahentaville vaikutuksille. Niistä on toistaiseksi vain vähän laajaa tutkimusnäyttöä. On muun muassa arveltu, että tupakointi huonontaa MS-tautia sairastavan elimistön puolustusjärjestelmää ja aiheuttaa autoimmuunireaktioita. Lisäksi tupakoinnin on epäilty vaikuttavan hermosäikeitä ympäröivän rasva-aine myeliinin vaurioitumiseen eli demyelinaatioon ja veri-aivoesteen häiriöihin.

Tutkimusnäyttö puhuu MS-tautia sairastavan säännöllisen tupakoinnin lopettamisen puolesta. Tupakointia ei siis suositella jatkettavaksi henkilön saatua MS-taudin diagnoosin. Tupakoinnin lopettaminen, ennen taudin alkamista tai sen jälkeen, vaikuttaa liittyvän hitaampaan MS-taudin etenemiseen.

 
 

Apua tupakkariippuvuuteen

Tupakkariippuvuus on oireyhtymä, joka luokitellaan sairaudeksi. Sen parantava hoito on tupakoinnin lopettaminen. Tupakoiva henkilö voi testata riippuvuutensa  nikotiiniriippuvuustestillä. Tulos antaa tietoa tupakkariippuvuuden tasosta.

MS-tautia sairastavalle henkilön olisi hyvä tehdä tupakoinnin lopettamista tukevat päätökset yhdessä läheisten kanssa. Tupakoinnin lopettamiseen saa apua MS- tai päihdehoitajalta. Nikotiinivalmisteiden sopivuudesta henkilön muuhun lääkitykseen on aina keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa.

On hyvä muistaa, että Suomessa ympäristön tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi. Lain mukaan muun muassa työnantajan on suojeltava työntekijöitä tupakoinnin haitoille altistumiselta. Työntekijät voivat myös saada tukea tupakoinnin lopettamiseen työterveyshuollosta.

Kirjoittaja: Jan Holmberg

 

 

Lähteet 
Belbasis L et al. 2015. Environmental risk factors and multiple sclerosis: an umbrella review of systematic reviews and meta-analyses. The Lancet Neurology Volume 14, No. 3, 263–273.

Hande AE et al. 2011. Smoking and multiple sclerosis: an updated meta-analysis. PLoSOne 13;6(1):e16149. doi: 10.1371/journal.pone.0016149.

Hawkes CH. 2007. Smoking is a risk factor for multiple sclerosis: a metanalysis. Mult Scler 13(5):610–5.

Hedström AK et al. 2011. Exposure to environmental tobacco smoke is associated with increased risk for multiple sclerosis. Mult Scler 17: 788–793.

Jafari N, Hintzen. 2011. The association between cigarette smoking and multiple sclerosis. J Neurol Sci 311(1-2):78–85.

Manouchehrinia A et al. 2013. Tobacco smoking and disability progression in multiple sclerosis: United Kingdom cohort study. Brain 136(Pt 7):2298–304.

Ramanujam R et al. 2015. Effect of Smoking Cessation on Multiple Sclerosis Prognosis. JAMA Neurol. 72(10):1117-1123.

Marrie RA, Horwitz RI. 2010. Emerging effects of comorbidities on multiple sclerosis. The Lancet Neurology Volume 9, No. 8, 820–828.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

SINÄOmahoito – Nautintoaineet

MS-tauti ja alkoholi

MS-taudin ja alkoholin käytön suhde on yksilöllinen. Alkoholin käyttökokemukset jakautuvat kolmeen kategoriaan.

 

Alkoholin käyttö:

  1. ei aiheuta ongelmia tai vähentää lyhytaikaisesti oireita,

  2. yksi tai useampi alkoholiannos voimistaa Ms-taudin oireita tai

  3. vaikutukset vaihtelevat

 

Tiedetään, että runsas ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö ei lisää ihmisen hyvinvointia tai kykyä sopeutua MS-taudin hyvään hoitoon. Turvallista alkoholin käytön riskirajaa ei ole, sillä alkoholin ongelmakäyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä ihmisen kehossa. Seuraavassa on lyhyt lista asioista, joihin alkoholin käyttö voi MS-taudissa vaikuttaa.

Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon

Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon ja sitä kautta muun muassa ihmisen tasapainoon ja koordinaatiokykyyn. MS-taudin oireet voivat rajoittaa ihmisen liikuntakykyä, ja alkoholin käyttö voi entisestään lisätä esimerkiksi huimausta ja kaatumisriskiä.

 

Osa MS-tautia sairastavista on raportoinut pienen määrän alkoholia esimerkiksi rentouttavan lihaksia ja helpottavan raajojen jäykkyyttä. Osan mielestä alkoholi taas aiheuttaa ikävää jalkojen puutumista ja raajojen voimattomuutta.

Alkoholi on diureetti

Alkoholi on diureetti eli se lisää virtsan eritystä ja poistaa siten elimistöstä nestettä. MS-taudissa esiintyvät hermovauriot voivat vaikeuttaa aivojen ja selkäytimen välistä viestintää. Tuloksena voi olla virtsavaiva. Yleisimpiä niistä ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, pidätysvaikeudet tai vaikeus virtsata, vaikka sitä toivoisi. Lisääntynyt virtsan eritys voi vaikeuttaa edellä mainittuja vaivoja.

Alkoholi vaikuttaa unenlaatuun

Hyvin pieni määrä alkoholia ennen nukkumaan menoa voi rauhoittaa mieltä. Isommat käyttömäärät huonontavat unenlaatua ja herätessä olo on väsynyt. Alkoholin käyttötilanteet myös sekoittavat usein unirytmin. Sen seurauksena voi esiintyy fatiikkia eli sairaalloisen voimakasta uupumusta.

Alkoholin ja lääkkeiden käyttö

Alkoholi voi yhdessä lääkkeiden kanssa vähentää tai lisätä lääkkeen pitoisuutta, potentoida toistensa vaikutuksia, vaikuttaa alkoholin aineenvaihduntaan tai vaikuttaa suoraan sairauteen ohittaen lääkityksen halutun vaikutuksen. Monet MS-taudin ja muiden sairauksien hoitoon käytetyistä lääkkeistä vaikuttavat maksan toimintaan, jota kautta myös alkoholi poistuu elimistöstä. Alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen on paras tapa ehkäistä maksan tarpeetonta rasitusta tai maksasairauksia.

Alkoholi ja aivot

MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Ne kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeisiin.

 

Jo yksikin runsas alkoholin käyttökerta aiheuttaa aivosolujen tuhoutumista, työmuistin heikkenemistä ja muistikatkoksia. Lisäksi runsas alkoholin käyttö voi lisätä aivoterveyden riskitekijöitä, kuten aivojen verenkiertohäiriöitä ja tapaturmista johtuvia aivovammoja.

 

  

Alkoholi, vitamiinit ja hivenaineet

Ms-taudissa elimistön puolustuskyvyllä on tärkeä asema, koska bakteeri- ja virusinfektiot voivat olla yhteydessä Ms-taudin pahenemisvaiheeseen. Runsaalla alkoholinkulutuksella voi olla negatiivinen vaikutus vitamiinien ja mineraalien imeytyvyyteen. Esimerkiksi sinkkitaso voi laskea. Sinkki on elimistössä solujen kasvuun ja korjaukseen tarvittava hivenaine. Alkoholi kuluttaa myös maksaan varastoitunutta A-vitamiinia. Puutosoireet aiheuttavat epämääräisiä oireita ja heikentävät vastustuskykyä.

 

 

Alkoholi ja mieliala

Pieni määrä alkoholia hyvässä seurassa voi rauhoittaa tai piristää mielialaa. Liiallinen, pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttö taas vaikuttaa mielenterveyteen ja voi liittyä depression eli masennukseen. MS-tautia sairastavista 20–50 prosenttia voi sairastaa elinaikanaan masennuksen, josta toipumista alkoholin käyttö vaikeuttaa.

Alkoholiannos ja alkoholin riskikäytön rajat

  • Yksi alkoholiannos on noin 12 g alkoholia. Se on pieni pullollinen keskiolutta tai siideriä, lasillinen (12 cl) viiniä tai (4 cl) viinaa.

  • Terveen aikuisen alkoholin käytön kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 annosta ja naisilla 7 annosta viikossa. Vastaavasti korkean riskin taso eli hälytysraja on miehillä 23-24 annosta ja naisilla 12-16 annosta viikossa. MS-tautia sairastavan ihmisen alkoholin riskitaso on yksilöllinen, muttei tulisi ylittää yleisesti suositeltua alkoholin kohtuukäytön rajaa.

Teksti: Jan Holmberg

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 
 
 

SINÄ Omahoito – Lääkkeetön hoito

Musiikin vaikutus MS-taudin oireisiin

Mielimusiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu voi muun muassa nostaa mielialaa, lisätä luovuutta, auttaa keskittymään, parantaa muistin toimintaa ja vähentää ahdistuneisuutta. Musiikilla on erityisesti emotionaalista ja mielen hyvinvointia tukeva vaikutus. Se liittyy useiden syvien aivoalueiden, kuten keskiaivojen, aktivoitumiseen musiikin kuulemisen aikana.

 

Musiikki kuuluu osaksi lääkkeettömiä hoito-, terapia- ja kuntoutusmenetelmiä ja helposti toteutettavaan omahoitoon. Parasta on, että mielimusiikkia voivat kuunnella, soittaa tai harrastaa kaikenikäiset, ja usein ajasta ja paikasta riippumatta. Musiikki vaikuttaa positiivisesti elämänlaadun kokemiseen, auttaa säätelemään vireys- ja tunnetiloja ja helpottaa monia MS-taudin liitännäisoireita ja sairauksia.

 

Musiikin hyödyt

Musiikki voi lisäksi vaikuttaa aivojen rakenteelliseen muovautumiseen, edistää hermoverkostojen korjaantumista, auttaa liikkeiden säätelyssä ja tahdittaa fyysistä harjoittelua. Musiikin passiivinenkin kuuntelu aktivoi aivojen liikealueita. Sen kuntoutusta edistävää vaikutusta on neurologiassa tutkittu erityisesti aivoinfarktin, Parkinsonin taudin ja muistisairauksien osalta.

 

MS-taudin osalta näyttö musiikin vaikutuksista hoidossa ja kuntoutuksessa on valitettavasti niukkaa. Toistaiseksi musiikin vaikutuksia on tutkittu lähinnä pienillä tutkimusotoksilla ja pioneeritutkimuksissa. Tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia ja positiivisia. Hyötyjä on osoitettu yksittäisissä tutkimuksissa esimerkiksi näppäimistön soittamisesta käsien toiminnallisen käytön harjoitteluun, verbaalisen muistin ja oppimiseen liittyvän aivojen plastisuuden muovautumiseen sekä tunteiden ja kehon parempaan hahmottamiseen.

 

Musiikki terapiana

Varsinainen yksilö- tai ryhmämusiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuva hoito- ja kuntoutusmuoto joko osana kokonaishoitoa tai varsinaisena terapiana. Musiikkiterapialla voidaan auttaa parantamaan esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja tiedollisia toimintoja ja vähentämään ahdistus-, masennus- ja kipuoireita.

 

Musiikkiterapian menetelmiä ovat muun muassa

- musiikin kuuntelu, liikkuminen musiikin mukaan ja improvisointi

- laulaminen, soittaminen ja laulujen tekeminen

- musiikkimaalaus ja fysioakustinen hoito.

 

Musiikkiterapiakäynnit ovat luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja, koska musiikki on terapiassa väline, ei itsetarkoitus. Lisätietoa musiikkiterapiasta ja sen saatavuudesta löytyy musiikkiterapiayhdistyksen verkkosivulta.

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

SINÄ Omahoito – D-vitamiini

MS ja D-vitamiini – muistathan ainakin tämän

Tutkimusten mukaan D-vitamiinivaje on yksi MS-taudin riskitekijöistä. On lisäksi todettu, että runsas D-vitamiinin pitoisuus veressä vähentää aktiivisten tulehdusmuutosten määrää MS-potilaiden aivoissa ja näin parantaa MS-taudin ennustetta. D-vitamiini ehkäisee myös virus- ja bakteeri-infektioita, mikä on erityisen tärkeää MS-tautia sairastavia ajatellen, koska infektiot voivat aiheuttaa MS-taudin pahenemisvaiheita.

D-vitamiinisuositukset MS-taudin hoidossa:

  1. Aloitetaan D3-vitamiini annoksella 50 mikrogrammaa/vuorokausi.

  2. 3-6 kuukautta aloituksesta tai annoksen nostosta määritetään veren D-25-pitoisuus.

  3. Nostetaan D3-vitamiini 100 mikrogrammaan vuorokaudessa, mikäli seerumin D-25-pitoisuus on alle 100 nmol/l. Yleinen viitearvo Suomessa on 40-80 nmol/l, toksisuusraja 375 nmol/l.

  4. D-vitamiini suositellaan otettavan aterian yhteydessä, jolloin sen imeytyminen tehostuu.

Suositukset: neurologian dosentti Merja Soilu-Hänninen, 2017

Katso yltä, miten MS-tautia sairastavaa hoidetaan D-vitamiinilla käytännössä uusimman tiedon valossa.

D-3-vitamiini on tärkein D-vitamiini. Sitä syntyy ihossa auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Tärkeimmät D-vitamiinilähteet ravinnossa ovat kalaruoat sekä D-vitamiinilla täydennetyt maitovalmisteet, margariinit ja kevytlevitteet.

 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

MS-tauti mediassa

Keskusteluja, kirjoituksia, ohjelmia sekä asiantuntijoiden lausuntoja MS-taudista.

Ehdota meille ajankohtaista linkkiä, niin lisäämme sen linkkipankkiimme!

Sinä_ikoni_white.png
Läheisesi_ikoni_white.png
Hoitajasi_ikoni_white.png
MS-Asema_white.png

Esittely     iCare     Blogi     Yhteystiedot

  • Facebook
  • Instagram

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry

GOOD_logo_white.png

Sivuston toteutus Good Creative Company