SINÄ – Tuet ja palvelut
Olen sairastunut MS-tautiin
Arjessa selviytyminen – tuet ja palvelut
MS-tautia sairastavalla on mahdollisuus saada tukitoimia ja palveluja
vammaislain perusteella. Kunnan pitää ehkäistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia rajoittavia tekijöitä ja esteitä siten, että he voivat toimia yhteiskunnassa sen tasavertaisina jäseninä. Tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat omatoimista suoriutumista arjesta.
MS-tautia sairastavan tukitoimiin voivat kuulua seuraavat tuet ja palvelut:
-
Asunnon muutostyöt
-
Apuvälineet
-
Päivätoiminta
-
Kuljetuspalvelut
-
Saattajapalvelut
-
Henkilökohtainen apu
-
Palveluasuminen
-
Tulkkauspalvelut
-
Sosiaaliset tuet, kuten vammaistuki
-
Kuntoutus – lue lisää kuntoutuksesta
Palveluita ja tukia harkittaessa ja hakiessa tehdään aina yksilöllinen tarvekartoitus ja palvelusuunnitelma. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, kuntoutus- tai hoitosuunnitelma, jos kyseessä ei ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus.
Oma hoitotahosi osaa auttaa sinua tukiin ja palveluihin liittyvissä asioissa!
PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >
SINÄ – Tuet ja palvelut – Vammaiskortti
Vammaiskortin tilaaminen – 7 kohdan muistilista
1. Virallinen päätös
Ennen EU:n vammaiskortin hakemista on tarkistettava, että henkilöllä on siihen oikeuttava virallinen päätös ja se on voimassa. Vuosina 2018-2020 tällaisia päätöksiä ovat:
-
Kelan 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
-
Kelan eläkettä saavan hoitotuki
-
Kuulovammaisen tulkkauspäätös*
-
Kuulo- ja näkövammaisen tulkkauspäätös*
-
Puhevammaisen tulkkauspäätös*
-
Omaishoitosopimus (vammaiskortti tarkoitettu omaishoidettavalle)*
-
Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelupäätös
-
Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuen päätös (ns. kuljetuspalvelupäätös)
-
Päätös saattajapalvelusta (osana VPL:n kuljetuspalvelua tai SHL:n mukainen liikkumista tukeva päätös)*
-
Vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös*
-
Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apupäätös*
-
Vammaispalvelulain mukainen päivätoimintapäätös
-
Erityishuolto-ohjelman mukainen päätös ja siihen liittyvät palvelut*
-
Näkövammaiskortti*
* Osalla näistä päätöksistä vammaiskorttiin voi saada A-merkinnän. Sillä henkilö voi todentaa avustajan tai tukihenkilön tarpeen.
2. Sähköpostiosoite
Tarvitaan käytössä oleva henkilön oma, läheisen tai tukihenkilön sähköpostiosoite. Sähköpostia käytetään vammaiskortin tilauksen tekemiseen.
3. Valokuva korttiin
Tarvitaan kasvokuva sähköisessä muodossa. Kuva tulee olla valmiina vammaiskortin verkkotilauksen yhteydessä. Se voi olla sähköinen passikuva tai otettu itse (tiedostopääte on muodossa .jpg tai .jpeg).
4. Kelan lomake
Täytetään Kelan lomake nimeltä Tilauslupa EU:n Vammaiskortti (saatavilla myös ruotsiksi, englanniksi ja paperisina Kelan toimipisteestä). Lähetä lomake Kelaan verkossa tai postitse, tarkemmat ohjeet tästä.
Huom. Jos henkilön päätöstä ei ole tehty Kelassa, lähetetään kopio päätöksestä lomakkeen liitteenä. Kela tarkistaa päätöksen ja mahdollisesti korttiin haluttavan A-merkinnän avustajan tai tukihenkilön tarpeesta.
5. Sähköinen linkki
Kelan tallennettua tiedot järjestelmään, henkilö saa sähköisen linkin sähköpostiin. Linkkiä painamalla hakemusta voi täydentää verkossa (linkki on voimassa neljä kuukautta ja sen jälkeen sekä linkki että tallennetut tiedot poistuvat automaattisesti Kelan järjestelmästä).
Henkilön tulee tarkistaa, että yhteystiedot ovat oikein, lisätä valokuva ja tarvittaessa avun tarvetta kuvaavat symbolit ja QR-koodi. Katso tarkemmat tiedot videosta.
6. Kortin maksaminen
Vammaiskortti maksetaan verkkopalvelussa. Kortin hinta on 10 euroa ja se on voimassa vuoteen 2028 saakka.
7. Kortti kotiin
Valmis vammaiskortti lähetetään tilaajalle noin neljän kuukauden kuluessa postitse kotiin.
Tarkempia tietoja hakuprosessista saa vammaiskortin verkkosivuilta ja vammaiskorttitoimistosta sähköpostitse osoitteella vammaiskortti@kvps.fi tai soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 0800–122 533 (maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12 ja keskiviikkoisin klo 12–15).
Vammaiskorttia on testattu ja se on todettu toimivaksi. Katso käyttäjän kokemus.
Teksti: Jan Holmberg
PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >
SINÄ – Tuet ja palvelut – Sosiaaliturva
Tukea hyvinvointiin ja toimintakykyyn
Sosiaaliturvan tehtävänä on huolehtia välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta sekä riittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista. MS-tautia sairastavien terveydentila ja elämäntilanteet vaihtelevat suuresti, ja avuntarve ilmenee eri tavalla ja eri tasoilla sairauden vaiheesta ja elämäntilanteesta riippuen. Sosiaalihuoltolaissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään.
Asiakkailla on oikeus palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Sosiaalihuoltolain palveluilla ja tuilla autetaan etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä, joilla on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja terveydellisistä syistä.
Neuroliitto on koonnut kattavan tietopaketin sosiaaliturvaan liittyen. Vastauksia sosiaaliturvaan, tukitoimiin ja hakemuksiin liittyviin kysymyksiin saa Neuroliiton valtakunnallisesta Norma-päivystyksestä puhelimitse tai sähköpostilla. Norma-päivystykseen tulleita sosiaaliturvaa, terveyspalveluja tai tukitoimia koskevia kysymyksiä ja vastauksia niihin on koottu myös tänne.
PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >
SINÄ – Tuet ja palvelut – Palveluohjaus
Itsenäistä elämää tukevia palveluja
Palveluohjaukselle on tarvetta. Suomen MS-hoitajat ry:n I CARe-projektissa MS-tautia sairastavat toivoivat uudenlaiselta verkkosivulta tietoa palveluohjauksesta, niistä mahdollisuuksista, joita sairastuneella on matkansa varrella hakea ja saada eri palveluita ja tukia.
Palveluohjauksen osuutta päivitetään säännöllisesti. Ensimmäisenä sivustolla julkaistaan koonti vuonna 2012 tehdystä tutkimuksesta (osallistujia 1 500) neurologista sairautta sairastaville.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vastaajien saamia asumista tukevia palveluja sekä heidän kokemiaan palvelutarpeita. Lisäksi selvitettiin taustatekijöitä, jotka ovat yhteydessä palvelutarpeiden kokemiseen.
Tutkimuksen tuloksina todettiin muun muassa:
-
Palveluohjaus on nähty lyhyen aikavälin keinona hallita palvelujärjestelmän hajanaisuudesta, pirstaleisuudesta ja koordinaation puutteesta johtuvia ongelmia.
-
Arjesta selviytymiseen kognitiivisten vaikeuksien aiheuttamien toimintarajoitteiden kanssa ei saatu riittävästi tarpeita vastaavaa apua ja tukea. Kognitiiviset ongelmat ja oiretiedostamattomuus esimerkiksi aivovammautuneiden henkilöiden kohdalla saattavat johtaa siihen, että asiakas ei itse pysty tunnistamaan ja tuomaan esiin omia toimintarajoitteitaan ja avun tarpeitaan.
-
Palvelujen kokonaisuuden hallinta on osalle neurologisista asiakkaista haasteellista, varsinkin jos heillä on kognitiivisia ongelmia.
-
Etenkin eteneviä sairauksia sairastavat kokivat tarvetta palvelusuunnitelmalle.
-
Tietoa ja neuvontaa palveluista sekä tarvittaessa palveluohjausta tulisi olla saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa. Tiedotus, ohjaus ja neuvonta luovat pohjaa varsinaiselle palvelujen suunnittelulle.
-
Kotiin vietävien palvelujen saatavuutta neurologisesti pitkäaikaissairaille ja vammaisille ihmisille tulee lisätä. Kotiin vietäviä palveluja tulisi kehittää myös kognitiivisia ongelmia kokevien henkilöiden tarpeisiin.
Tutkimuksen pohjalta tehtyyn koosteartikkeliin pääset tästä.
Lähde: Valjakka, Sari; Nurmi-Koikkalainen, Päivi; Anttila, Heidi; Konttinen Juha-Pekka (2013). Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys. ASPA-selvityksiä 1/2013.
