Milloin, mitä, miten?
Sairauden eri vaiheissa suositellaan hieman erilaista kuntouttavaa toimintaa.
LÄHEISESI – Kuntoutus – Kuntoutussuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma kuntouttavan hoitotyön perustana
Lääkinnällinen kuntoutus perustuu hoitavan tahon ja kuntoutujan yhdessä laatimaan kuntoutussuunnitelmaan. Hoitava taho laatii kirjallisen kuntoutussuunnitelman vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutuja, hänen omaisensa tai läheisensä ja mahdollisuuksien mukaan avoterapeutit osallistuvat kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen.
"Ennen kuntoutusjakson alkua kuntouttavan hoitotyön hoitaja tutustuu kuntoutujan esitietoihin ja laadittuun kuntoutussuunnitelmaan."
Kuntoutussuunnitelmasta katsotaan sairaustiedot ja sairauden kuvaus ja luonne sekä kuntoutujan toimintakyvyn kuvaus. Toimintakyvyn kuvauksen perusteella pyritään arvioimaan kuntoutujan avun tarve sekä hänen kuntoutusjaksolla tarvitsemat apuvälineet ja huonevarustelu jo ennen jakson alkua. Kuntoutussuunnitelmasta hoitaja selvittää kuntoutujan omat tavoitteet kuntoutusjaksolle sekä lähettävän tahon kirjaamat tavoitteet. Moniammatillinen työryhmä täsmentää tavoitteita yhdessä kuntoutujan kanssa kuntoutusjakson aikana. Mikäli omainen osallistuu jaksolle, katsotaan myös perustelut omaisen osallistumiselle ja mahdolliset omaisen jakson tavoitteet.
"Kuntoutussuunnitelmasta hoitaja selvittää, minkälaista ohjausta ja neuvonta kuntoutuja tarvitsee terveyteen liittyvissä asioissa, esimerkiksi kivun hallinnassa, rakon- ja suolentoiminnan hallinnassa, seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä, lääkityksessä, ravitsemuksessa ja painonhallinnassa."
Tarvittaessa sairaanhoitaja varaa kuntoutujalle ajan kipuun erikoistuneelle sairaanhoitajalle, rakon ja suolen toimintaan erikoistuneelle uroterapeutille tai diabeteksen hoitoon erikoistuneelle sairaanhoitajalle. Kuntoutussuunnitelmasta hoitaja selvittää myös ohjauksen ja neuvonnan tarpeen itsensä huolehtimiseen liittyvissä asioissa, kuten pukemisessa, peseytymisessä, ruokailuissa tai omasta terveydestä huolehtimisessa. Tarvittaessa hoitaja on tiiviistikin mukana kuntoutujan harjoitellessa uusia toimintatapoja päivittäisissä toimissaan.
Kuntoutujan saavuttua kuntoutukseen omahoitaja vastaanottaa kuntoutujan ja tarkentaa kuntoutujan hoidollisia tarpeita. Sairaanhoitajan alkuhaastattelussa pohditaan yhdessä kuntoutusjakson tavoitteita ja tarkennetaan kuntoutusohjelmaa.
Teksti: Anne Dahlberg, sairaanhoitaja, ryhmävastaava, Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >
LÄHEISESI – Kuntoutus – Laitoskuntoutus
Monipuolista ja yksilöllistä kuntoutusta
Yksilöllinen laitoskuntoutusjakso koostuu yksilöllisten tavoitteiden mukaan suunnitellusta ohjelmasta. Kuntoutusjaksolla kuntoutuja saa moniammatillisen arvion tilanteestaan sekä tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen.
Kuntoutusjaksoihin sisältyy:
lääkärin, kuntoutussosiaalityöntekijän, erikoissairaanhoitajan, omahoitajan, fysioterapeutin ja psykologin tapaamisia
tarvittaessa tapaamisia neuropsykologin, toimintaterapeutin, puheterapeutin, ravitsemusterapeutin, uroterapeutin, lantionpohjaterapeutin, seksuaalineuvojan, lymfa- ja voice massage -terapeutin tai hierojan kanssa
-
eri ammattilaisten pitämiä luentoja ja luentokeskusteluja, esimerkiksi ravitsemuksesta, liikunnasta, seksuaalisuudesta ja kivusta
-
ryhmämuotoista liikuntaa, esimerkiksi palloilua ja rentoutusta, sekä teemoittain laadittua pienryhmäliikuntaa
-
monipuolista vapaa-ajan toimintaa ja mahdollisuus kädentaitojen ohjaukseen joko ryhmässä tai yksilöllisesti
Lisätietoa laitoskuntoutuksesta kuntoutuskeskuksesta.
PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >
LÄHEISESI – Kuntoutus – Sopeutumisvalmennus
Valmennusta sairastuneelle ja läheisille
Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta. Sen tehtävänä on auttaa ihmistä jäsentämään omaa elämäntilannettaan ja toimimaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on vammaisen henkilön toimintakyvyn edistäminen.
Sopeutumisvalmennukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä neuvonta, ohjaus ja valmennus. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa myös toistuvasti.
Sopeutumisvalmennuksella on pyritty saamaan sairastunut tai vammainen henkilö ja hänen perheensä hyväksymään vammasta johtuvat arkipäivän ongelmat.
Sopeutumisvalmennuksen ensisijainen tehtävä on auttaa vastaanottamaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvat psyykkiset paineet ja toisaalta myös selvittämään käytännön ongelmat. Sopeutumisvalmennus, kuten vammaispalvelut yleensäkin, edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa. Sopeutumisvalmennuksen sisältöä ei vammaispalvelulainsäädännössä ole tarkemmin yksilöity.
Sopeutumisvalmennuksen sisältö onkin ratkaistava sairastuneen tai vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tarpeiden edellyttämällä tavalla.Tavoite on kuitenkin aina sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen.
Sopeutumisvalmennuksen yksilö‑ tai perhekohtaisia muotoja voivat olla muun muassa:
-
kommunikaation edistämistä koskeva opetus
-
sosiaalisen toimintakyvyn valmiuksien parantaminen
-
ihmissuhde‑ ja seksuaaliasioihin liittyvä valmennus
-
itsenäisten elämäntaitojen opiskelu
Sopeutumisvalmennuskursseja järjestää muun muassa Maskun Neurologinen kuntoutuskeskus.
Lähde: Räty T. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry 2010