LÄHEISESI Terveys ja hyvinvointi 

– Mielen hyvinvointi

Läheiseni on sairastunut MS-tautiin

Mielen hyvinvointia sairastuneelle ja läheisille

Mielenterveys, tai mielen hyvinvointi, on ihmisen terveyden ja toimintakyvyn perusta. Mielenterveys ei ole pysyvä tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun myötä. Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat ja epäsuotuisissa ne voivat kulua enemmän kuin uusiutuvat. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia.

Mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät:

  • yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus

  • sosiaaliset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt

  • yhteiskunnalliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka

  • kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit

  • biologiset tekijät: esimerkiksi perimä

 

MS-ASEMA tarjoaa mielen hyvinvoinnin tueksi sekä monipuolista tietoa että toiminnallisia harjoitteita ja vinkkejä jaksamiseen ja arjesta selviytymiseen. Harjoitteiden tarkoituksena on lisätä voimavarojasi, hyvinvointiasi ja iloisia hetkiä matkallasi. Niiden avulla voit myös pysähtyä hetkeksi ja antaa ajatuksillesi aikaa.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

LÄHEISESI Terveys ja hyvinvointi – Mielen hyvinvointi

Sairauteen sopeutuminen

MS-tautiin sairastuminen aiheuttaa yleensä sekä sairastuneelle että hänen läheiselleen merkittävää huolta, epävarmuutta ja stressiä. Sairastuminen nostaa mieleen monia kysymyksiä, kuten ”miksi minä”, ”miksi me”, ”miksi nyt”, ”miten selviämme tästä eteenpäin” ja ”miten muut tähän suhtautuvat”.

 

Pahimmillaan sairaus voi tuntua koko elämää varjostavalta stigmalta, joka vie merkityksen myös muilta elämän alueita. Tulevaisuuden toiveet ja tavoitteet voivatkin mennä sairauden myötä uuteen käsittelyyn.

Onnistuneen sopeutumisprosessin myötä elämä organisoituu kuitenkin uudelleen merkityksellisellä tavalla. Sairauteen sopeutumiseen vaikuttavat monet yksilölliset tekijät. Tällaisia ovat esimerkiksi sairastuneen ikä, elämänvaihe, aikaisemmat elämänkokemukset ja persoonallisuus.

Haasteet ovat luonnollisesti erilaisia silloin, kun sairaus tulee nuorella iällä, jossa ammatinvalinta ja parisuhteen tai perheen perustaminen ovat vielä tekemättä verrattuna tilanteeseen, jossa sairaus tulee silloin, kun ratkaisut ammatin, työpaikan, parisuhteen tai perheen osalta ovat jo ainakin kertaalleen tehtyjä. Jokaisessa iässä ja elämänvaiheessa on omat erityiset haasteensa, mutta ne poikkeavat toisistaan.

Sopeutumisprosessi heijastaa sairastuneen ja hänen läheisensä aikaisempia kokemuksia erilaisten ongelmanratkaisukeinojen toimivuudesta. Sopeutumisprosessin myönteistä etenemistä voivat tukea mm. positiivinen elämän asenne, ratkaisuihin suuntautu-nut ajattelutapa sekä sairastuneen/läheisen kyky ja halu tiedon ja sosiaalisen tuen hakemiseen. Myös henkisten elämänarvojen olemassa olemisen on todettu edesauttavan sopeutumista.

 

Sopeutumisprosessi

”Vakavaan krooniseen sairauteen sopeutuminen on haastavaa ja muistuttaa monelta osin traumaattiseen kriisiin sopeutumista.”

Sopeutumisprosessin kulkuun vaikuttavat  sairauden etenemisen vauhti ja sairauden oireiden vaikutus sairastuneen ja hänen läheistensä arkeen. Hitaasti etenevään sairauteen ja vain vähän arkea haittaaviin oireisiin on helpompaa sopeutua kuin nopeasti etenevään sairauteen ja monella tavalla arkea muuttaviin oireisiin.

Pienetkin muutokset arjessa saattavat kuitenkin merkitä haastavia ”roolimuutoksia” sairastuneen ja hänen läheisensä elämässä. Muutokset saattavat esimerkiksi estää tärkeän harrastuksen jatkamisen tai vaatia joidenkin sairastuneelle kuuluneiden arkiaskareiden siirtämistä toiselle perheenjäsenelle tai perheen ulkopuoliselle henkilölle. Sopeutumisprosessia haastavia tekijöitä ovat myös sairastuneen työuran etenemiseen tai ansiotulojen hankkimiseen liittyvät muutokset samoin kuin mahdollisesti ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen hyväksyminen. Sopeutumisen haastavia kohtia ovat yleensä myös muilta tarvittavan avun vastaanottamisen tai apuvälineiden käyttöönottamisen hyväksyminen.

 

"Sairastunut ja hänen läheisensä joutuvat sairastumisesta kuullessaan ottamaan vastaan tiedon, johon he eivät yleensä ole pystyneet psyykkisesti valmistautumaan."

psykologi Merja Engström

Jokainen käy sopeutumisprosessia läpi omaa tahtiaan ja tämä voi joskus aiheuttaa ristiriitaisia tunteita sairastuneen ja hänen läheistensä välille.

Sairauteen sopeutuminen ei siis koske vain sairastunutta, vaan sopeutumisprosessia käyvät läpi myös sairastuneen läheiset. Tästä syystä sopeutumisprosessin kuvauksessa puhutaan henkilöstä, joka voi olla joko sairastunut tai hänen läheisensä.

Asiantuntijana psykologi Merja Engström

Merja Engström on MS-tautia sairastavien ja heidän läheistensä kanssa laajalti toiminut psykologi ja psykoterapeutti, joka toimii Psykoterapia- ja koulutuspalvelu Prospectiossa.

 

www.prospectio.fi

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

LÄHEISESITerveys ja hyvinvointi 

– Mielen hyvinvointi

Positiivinen psykologia – Ajattele positiivisesti, löydä vahvuutesi!

Positiivinen psykologia on laaja termi, joka viittaa useisiin tekniikoihin, joissa ihmisiä rohkaistaan tunnistamaan ja kehittämään omia positiivisia emootioitaan, kokemuksiaan ja luonteenpiirteitään.

Positiivinen psykologia rakentuu monessakin mielessä humanistisen psykologian perusperiaatteiden varaan ja se  kehitettiinkin alun perin keinoksi edistää terveiden ihmisten hyvinvointia ja optimaalista toimintakykyä. Positiivinen psykologia voidaan nähdä eräänlaisena ”kehitä vahvuuksiasi” -lähestymistapana, joka voi laajentaa perinteisemmän psykoterapian ”korjaa se, mikä on pielessä” -lähestymistapaa.

 

Mitä voi tehdä konkreettisesti itse muuttaakseen asennettaan ja toimintatapojaan?

  1. Siirrä huomio negatiivisesta positiiviseen. Useimmilla ihmisillä on taipumus takertua negatiivisiin tapahtumiin tai tunteisiin ja jättää positiiviset huomiotta. Huomio voidaan kääntää pyrkimällä siirtämään huomio elämän myönteisempiin asioihin. Esimerkiksi joka ilta voi kuvitella mielessään taskulampun, jonka valossa voi tarkastella päivän tapahtumia, ajatellen sitä, mikä meni hyvin. Toinen keino on laatia lista tekemistään asioista sen sijaan, että kirjoittaisi vain muistiin, mitä pitäisi tehdä.

  1. Kehitä vahvuuden kieli. Terapeutit ja potilaat puhuvat usein kivusta, konfliktista ja vihasta. Nämä kaikki ovat keskeisiä elämän näkökulmia, mutta myönteisemmistä asioista ja henkilökohtaisista vahvuuksista puhuminen tai edes niiden tunnistaminen voikin olla jo vaikeampaa. Aivan kuten urheilijakin harjoittaa lihaksiaan tullakseen vahvemmaksi, teorian mukaan vahvuuksiaan säännöllisesti käyttävät ihmiset selviävät paremmin elämässään. Henkisten taitojen vahvistamiseksi kannattaa oppia tunnistamaan ainakin yksi huippuvahvuus itseässään ja käyttämään sitä  ainakin kerran päivässä.

  1. Tasapainota positiivinen ja negatiivinen. On tärkeää tunnistaa ja vaalia itselle ja muille positiivista, jotta voisi saada negatiivisen tasapainoon. Rakenna siis toivoa vaalivia strategioita. Toivoa vaalivien tapojen löytäminen voi lisätä kykyä selvitä vastoinkäymisestä ja voittaa haasteita. Yksi keino toivon viljelemiseksi on ongelman mittakaavan pienentäminen, esimerkiksi pilkkomalla se yksitellen ratkottaviksi osiksi.

 

Lähteet:

Keyes CLM and Haidt J, eds. Flourishing: Positive Psychology and the Life Well Lived (American Psychological Association, 2002).


Lopez SJ and Snyder CR, eds. Positive Psychological Assessment: A Handbook of Models and Measures (American Psychological Association, 2003).

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

LÄHEISESITerveys ja hyvinvointi 

– Mielen hyvinvointi

Mielialan vaihtelut – Kun mieli on maassa

Sairastuminen on aina kriisi, mieliala saattaa vaihdella ja toivottomuus nostaa päätään. Surumielisyys kuuluu normaaliin elämään, mutta pitkään jatkuessaan ja hallitessaan elämää saattaa muuttua masennukseksi ja ahdistuksesi, joita tulisi omahoidon keinot kokeiltua hoitaa lääkkein ja psykoterapioin.

Modernin elämän haasteet (jo ilman pitkäaikaissairautta)  kohdistuvat suurelta osin ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Arki asettaa meille haasteita, joita vastaamaan tarvitsemme erityisesti elämänhallintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Elämä on aktiivista tasapainottelua  kuluttavien ja voimia tuovien tekijöiden välillä – velvollisuuksien, vaatimusten sekä mielihyvää tuottavien asioiden lomassa. Jos emme kiinnitä huomiota tasapainon ylläpitämiseen, voi vaaka kallistua kuluttavien tekijöiden puolelle.

Seurauksena tästä voivat olla mielialan lasku, muistikapasiteetin aleneminen, ärtyminen, kohtuuton huolestuminen tai ahdistus, aloitekyvyn vähentyminen, mielenkiinnon puute ennen mielenkiintoa herättäneisiin tai mukavina pidettyihin asioihin, väsymys ja keskittymiskyvyn karkaaminen. Ilman masennustakin mieliala voi olla alakuloinen ja toisinaan tämä on seurausta juuri edellä mainitusta tasapainon kallistumisesta kuormittavalle puolelle vaakaa.

 
 

Mielenterveystalon harjoitus auttaa sinua löytämään mukavia ja mielihyvää tuottavia arjen pieniä asioita arjestasi:

Muistilista mielihyvää tuottavista asioista

Ihmisillä on huomattavia eroja stressinsietokyvyssä ja tästä syystä on hyvä oppia tunnistamaan oma “hyvän toimintakyvyn alue”, jotta voisi itse oppia ehkäisemään pitkäkestoista yli- tai alikuormittamista. Pitkäkestoinen ylikuormittuminen ei yksin vaikuta negatiivisesti mielialaan, vaan myös pitkäkestoinen alikuormittuminen stressaa mieltä. Ihminen voi parhaiten saadessaan toteuttaa kykyjään ja lahjojaan oikeissa mittasuhteissa.

 

Mielenterveystalon harjoitus (yllä) auttaa sinua löytämään mukavia ja mielihyvää tuottavia arjen pieniä asioita arjestasi haastavienkin tilanteiden keskellä.

 

 

Muistilista mielihyvää tuottavista asioista.

 

Lähde: www.mielenterveystalo.fi

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

LÄHEISESITerveys ja hyvinvointi 

– Mielen hyvinvointi

Hyvinvoinnin peruspilarit – Hyvän mielen viikko

Omaa mielenterveyttäsi ja hyvinvointiasi voit kartoittaa R. Salmimiehen ja S. Ruudun (2009) esittämien hyvinvoinnin peruspilareiden avulla.

Hyvinvoinnin peruspilareiden selvittämiseksi kysyt päivittäin viikon ajan itseltäsi kysymyksiä, joihin vastaat mielessäsi ja teet niistä muistiinpanot itsellesi. Joka päivälle saat kaksi kysymystä. Sunnuntaina tarkoituksena on koota yhteenveto vastauksistasi, kirjaa ylös ne seikat, joihin sinun tulee panostaa esimerkiksi seuraavien kuukausien tai seuraavan vuoden aikana.

Kysymyksiä pohtiessa voit miettiä, onko kysytyt asiat kohdallasi kunnossa vai ei. Jos ei, on hyvä ryhtyä selvittämään, minkälaisia omia muutoksia tai toisten tukea tarvitset, jotta kyseinen hyvinvoinnin peruspilari saataisiin sinua tukevaan muotoon. Voit myös pohtia läheisesi kanssa yhdessä vastauksiasi/vastauksianne.

Nappaa kysymykset talteen alta.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

MA

Koenko elämäni mielekkääsi ja tarkoituksen mukaiseksi?
Onko tunne-elämäni voittopuolisesti tasapainossa?

TI

Ymmärränkö ja hyväksynkö rajoitteeni?
Osaanko erottaa asiat joihin voin vaikuttaa?

KE

Ymmärränkö oman vastuuni omasta hyvinvoinnistani?
Pyrinkö aktiivisesti ja rakentavasti muuttamaan asioita joihin en ole tyytyväinen?

TO

Onko minulla paikka, jossa koen olevani turvassa ja ihmisiä jotka välittävät minusta?
Riittääkö tulotasoni perustarpeisiin?

PE

Tiedänkö vahvuuteni ja osaanko hyödyntää niitä? Kykenenkö myönteisiin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin?

LA

Pystynkö ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti?

SU

Tunnenko sisäistä rauhaa ja tyytyväisyyttä itseeni ja siihen mitä minulla on?

 

LÄHEISESITerveys ja hyvinvointi 

– Mielen hyvinvointi

Toiminnallisia harjoitteita – Mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa

Mielenterveyttä voi tukea ja psyykkisiä oireita ennaltaehkäistä kiinnittämällä huomiota arjen rytmeihin (kuten säännöllisestä unesta, ravinnosta, liikkumisesta, levosta ja ulkoilusta huolehtimiseen), sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä itseä kiinnostavista harrastuksista kiinnipitämiseen. Mielenterveyttä tukee myös joustava ja positiivinen suhtautuminen arkeen ja siinä tapahtuviin muutoksiin.

MS-ASEMALLA sinulla on mahdollisuus osallistua mielen hyvinvointia ylläpitäviin ja tukeviin toiminnallisiin harjoitteisiin, mielen hyvinvointipolkuihin sekä voimaantua esimerkiksi valokuva- ja runotaiteesta – saada pientä pohdittavaa päiviisi!

Harjoitteita hyvän mielen tueksi

Lataa oheisesta kuvakkeesta (PowerPoint) harjoitteita ylläpitämään mielen hyvinvointia ja hyvää arkea.

 

 

 

 

 

 


 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

LÄHEISESITerveys ja hyvinvointi 

– Mielen hyvinvointi

MS-tauti ja masennus

Päivitämme parhaillaan sisältöä MS ja masennus -osioon. Palaathan myöhemmin lukemaan ajantasaista tietoa aiheesta.
 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

MS-tauti mediassa

Keskusteluja, kirjoituksia, ohjelmia sekä asiantuntijoiden lausuntoja MS-taudista.

Ehdota meille ajankohtaista linkkiä, niin lisäämme sen linkkipankkiimme!

Sinä_ikoni_white.png
Läheisesi_ikoni_white.png
Hoitajasi_ikoni_white.png
MS-Asema_white.png

Esittely     iCare     Blogi     Yhteystiedot

  • Facebook
  • Instagram

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry

GOOD_logo_white.png

Sivuston toteutus Good Creative Company