LÄHEISESITerveys ja hyvinvointi – Tutkittua tietoa

Läheiseni on sairastunut MS-tautiin

Tutkittua tietoa sairaudesta ja sen hoidosta

Tutkittua tietoa -osiosta saat uutta ja täsmällistä tietoa MS-tautiin ja sen hoitoon liittyen.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

LÄHEISESI Terveys ja hyvinvointi – Tutkittua tietoa

Lääkehoito

 

Meuth, Vila ja Decanth 2015:  Sativexin vaikutukset MS-tautia sairastavan spastisuuteen

Spastisuus on tyypillinen oire MS-tautia sairastavilla. Spastisuuteen liittyviä oireita ovat raajojen jäykkyys, virtsarakon toimintahäiriöt, kivut, ja esimerkiksi uneen liittyvät häiriöt. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin Sativex -lääkesuihkeen vaikutuksia MS-tautia sairastavan spastisuuteen ja siihen liittyviin oireisiin. Tarkastelussa havaittiin, että Sativex-lääkesuihkeen käytöllä oli myönteisiä vaikutuksia spastisuuteen suositellulla (<12 suihketta/vrk) annostelulla. Sativexin käyttö helpotti spastisuutta ja siihen liittyviä oireita sekä kohensi tätä kautta MS-tautia sairastavien elämänlaatua sekä alentaa terveydenhuoltojärjestelmän käyttöä ja kustannuksia.

Alkuperäiseen tutkimukseen pääset tästä.

Melesse D. ym. 2017: Persistence to disease-modifying therapies for multiple sclerosis in a Canadian cohort

Kanadalaistutkimuksen mukaan vain alle puolet MS-potilaista jatkaa lääkitystään säännöllisesti vielä kahden vuoden päästä lääkityksen aloittamisesta. Kyseessä ovat taudinkulkua muokkaavat, tavallisesti injektiona otettavat lääkkeet MS-taudin aaltomaiseen vaiheeseen. Lääkkeet ovat kalliita ja voivat aiheuttaa hankalia ja vaikeita, joskus vakaviakin sivuoireita. Tutkimus nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä MS-taudin taudinkulkua muokkaavien lääkitysten ongelmista ja siitä, mitä voidaan tehdä MS-tautia sairastavien hyväksi.

Alkuperäiseen tutkimukseen pääset tästä.

 

 

 

Ravitsemus

 

Bitarafan ym. 2016: A-vitamiinin vaikutukset MS-tautia sairastavan uupumukseen ja mielialaoireisiin, kuten masennukseen

A-vitamiinijohdannaisten (retinoiinihapot) käyttävien MS-potilaiden väestön tulehduksellinen aktivaatio T-auttajasoluissa on hyvin dokumentoitu. Tässä tutkimuksessa määritettiin A-vitamiiniannoksen vaikutus psyykkisiin oireisiin ja uupumukseen MS-potilailla. Tutkimukseen (plasebo-kontrolloitu satunnaistettu tutkimus)osallistui 101 RRMS-potilasta. ”Hoitoryhmälle” annettiin 25000 IU / d-retinyylipalmitaattia (RP) kuusi kuukautta ja sen jälkeen 10000 IU / d-RP kuuden kuukauden ajan. Lähtökohdat, modifioitu uupumus-mittarin ja Beckin Depression Inventory-II-mittarin tulokset kirjattiin  tutkimuksen alussa ja lopussa yhteensä vuoden ajan.

 

Tutkimusulokset osoittivat merkittävää parannusta uupumuksen hoitoryhmässä  ja masennusoireiden kohdalla. A-vitamiinin täydennys auttoi interferonihoidon aikana hoitoprosessissa ja paransi psyykkisten mittareiden tuloksia.

Alkuperäiseen tutkimukseen pääset tästä.

Åivo 2017: Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puute lisää lapsen riskiä sairastua myöhemmässä iässä MS-tautiin 

Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa todettiin äidin raskaudenaikaiseen D-vitamiinin puutteeseen liittyvän lapsen merkitsevästi kohonnut riski sairastua myöhemmin MS-tautiin. Tutkimuksessa selvisi, että äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puute on yhteydessä lapsen lähes kaksinkertaiseen riskiin sairastua MS-tautiin verrattuna niihin lapsiin, joiden äidillä ei ollut D-vitamiinin puutetta. Veren seerumin matalien D-vitamiinitasojen on todettu lisäksi olevan yhteydessä jo puhjenneen MS-taudin aktiivisuuteen ja etenemiseen.

 

Tutkimustuloksilla on merkitystä MS-taudin ehkäisemiseen tähtääviä tutkimuksia suunnitellessa ja D-vitamiinin saantisuosituksia laadittaessa.

Väitöskirjatutkimukseen pääset tästä.

Bagur ym. 2017: Ruokavalion vaikutus MS-tautiin (systemoitu kirjallisuuskatsaus)

Ravitsemusta pidetään mahdollisena tekijänä MS-taudin patogeneesissä.

Ravitsemustutkimustutkimukset viittaavat siihen, että ruokavaliota voidaan pitää täydentävänä hoitona taudin etenemisen hallitsemiseksi. Systemoidun kirjallisuuskatsauksenhyväksytyissä artikkeleissa MS-tautia sairastavat käyttivät vaihtoehtoisia hoitomuotoja (homeopatiaa), ruokavalioita, jotka sisälsivät erityisiä elintarvikkeita (kasviperäisiä tuotteita, kuten rypäleiden siemenuute, ginseng, mustikoita, vihreää teetä jne.) tai ravintolisiä, kuten D-vitamiini, karnitiini, melatoniini tai ko-entsyymi Q10.

Tutkimukset viittaavat siihen, että D-vitamiinin korkea seerumin pitoisuus  voi pienentää MS:n riskiä ja uusiutumisen ja uusien vaurioiden vaaraa parantaen samalla aivovaurioita ja ajoitettua tandem-kävelyä.  D-vitamiinia voidaan käyttää MS-taudin lääkehoitojen ohella terapeuttisesti. Muut tutkimukset osoittavat negatiivisen korrelaation seerumin B-12-vitamiinipitoisuuksien ja EDSS-pitoisuuden välillä. B-12-vitamiinilla on keskeinen rooli keskushermoston toiminnassa. Lisätutkimukset ovat tarpeen sen selvittämiseksi, voidaanko B-12-vitamiinihoidolla viivyttää MS-taudin etenemistä.

Alkuperäiseen tutkimusabstraktiin pääset tästä.

 

 

 

Liikunta

 

Razazian ym. 2016: Liikunta vaikuttaa suotuisasti MS-tautia sairastavan naisen uupumukseen, parestesiaan ja masennusoireisiin

MS-tauti on krooninen ja usein progressiivinen autoimmuunitauti, joka vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Tyypillisiä oireita sairauden aikana ovat uupumus, mielialamuutokset ja parestesia. Tutkimuksessa testattiin joogan tai vesiurheilun vaikutusta 54 MS-tautia sairastavan naisen uupumukseen, mielialaan ja parestesiaan. Tutkittavat jaettiin randomisoidusti jooga- ja vesiurheilu-ryhmiin sekä kontrolliryhmään, jossa ei suoritettu lainkaan liikuntaharjoitteita. Osallistujat täyttivät kyselylomakkeet, jotka koskivat uupumukseen, masennukseen ja parestesiaan liittyviä oireita sekä lähtötilanteessa että tutkimuksen päätyttyä 8 viikkoa myöhemmin.

 

Verrattuna kontrolliryhmään väsymys, masennus ja parestesiat vähenivät merkittävästi jooga- ja vesiurheiluryhmissä. Tutkimuksen loppuun mennessä todennäköisyys raportoida keskivaikeasta vakavaan masennukseen oli 35-kertainen korkeampi kontrolliryhmässä kuin liikunntaharjoitteita tehneessä ryhmässä.

Tutkimuksen alkuperäiseen abstraktiin pääset tästä.
 

 

Jørgensen M. ym. 2017: Lihasvoima MS-taudissa – Systemoitu kirjallisuuskatsaus  ja meta-analyysi

MS-tauti  aiheuttaa useita fyysisiä oireita, kuten lihasten mekaanisen toiminnan heikkenemistä.  Tutkimuksessa tarkasteltiin systemaattisesti 1) isokineettisen dynamometrisen testin psykometrisiä ominaisuuksia  ja 2) tutkimuksia, joissa verrataan lihaksen mekaanista toimintaa terveisiin verrokkeihin verrattuna. 

Verrattuna verrokkeihin, MS-tauti näyttää heikentävän lihasvoimaa, tehoa ja räjähtävää lihasvoimaa. Lihasheikkoudet olivat voimakkaimpia maksimaalisten ja nopeiden lihasten supistusten aikana. Progressiivinen lihasten vastuskoulutus ja säännöllinen lihasten käyttö parantavat lihasten mekaanista toimintaa MS-tautia sairastavilla. 

Tutkimuksen alkuperäiseen abstraktiin pääset tästä.

 

 

 

MS-tauti

 

Van der Vuurst de Vries ym. 2017: MS-tauti ja uupumus – uupumus ensimmäisen oirejakson ja diagnoosiepäilyn jälkeen

Yli 75 % MS-tautia sairastavista ilmoittaa uupumuksen hallitsevaksi oireekseen. Aiemmissa tutkimuksessa on osoitettu, että uupumusta kokee sairatavista/oireilevista vain 46 %  kliinisesti eristetyn oireyhtymän aikana (KEO. Uupumus hallitsevana oireena  ennustaa kliinisesti määritellyn MS-taudin myöhempää diagnoosia. Tässä tutkimuksessa tutkittiin uupumusta ja sen kehittymistä KEO-vaiheen jälkeen yhteensä 235 aikuisella.

Tutkimustuloksena todettiin, että uupumus, joka esiintyy jo KEO-vaiheessa, jatkuu ajan kuluessa ja lisääntyy merkitsevästi toisen oirejakson aikana ja sen jälkeen.

Alkuperäiseen tutkimusabstraktiin pääset tästä.
 

 

Brozec ym. 2017: Masennus, ahdistuneisuus ja unihäiriöt aaltomaista MS-tautia sairastavilla potilailla

Masennus, ahdistuneisuus ja unihäiriöt saattavat vaikuttaa lähes puoleen MS-tautiin sairastuneista erityisesti elämänlaatua tarkastellessa.  Tutkimukseen osallistuneissa havaittiin päiväväsymystä (11.3 %), yöajan unettomuutta (13.2 %), masennusepisodeja (11.3 %) ja ahdistuneisuutta (28.3 %).  Kohtalaista tai patologista uneliaisuutta ei raportoitu alun perin, mutta se ilmoitettiin tutkimuksen lopussa 5%: lla ja 2,5%: lla potilaista. Uni- ja mielialahäiriöiden esiintyminen MS-potilailla on varsin korkea ja se on verrattavissa muihin MS-potilailla tehtyihin tutkimuksiin. 

Alkuperäiseen tutkimukseen pääset tästä.
 

 

Marck ym. 2017: Kipu ja MS – Kivun yhteys elämäntapoihin, elämänhallintaan, masennukseen, ahdistuneisuuteen ja mielenterveyteen liittyvään elämänlaatuun

MS-taudista kärsivät ihmiset kokevat usein kipua, joka voi häiritä liikkuvuutta, työllisyyttä ja elämänlaatua.
 

Tutkimuksen (n=2362) tulokset osoittavat selkeitä yhteyksiä kivun ja elämäntapojen välillä.  28,9 % vastaajista ilmoitti merkittävää kipua, kohtalaista/voimakasta kivun intensiteettiä ja kivun häiritsevän ainakin kohtalaisesti työn ja kotityön tekemistä tai elämästä nauttimista viimeisten 4 viikon aikana.

Merkittävä kipu liittyi väsymykseen, masennukseen, ahdistuneisuuteen  ja alempaan mielenterveyteen liittyvään elämänlaatuun.  Tupakointi ja liikalihavuus, keskivaikea alkoholin käyttö liittyivät huomattavaan kipuun.

Alkuperäiseen tutkimukseen pääset tästä.

Garland ym. 2017: Tekijät, jotka vaikuttavat heikkoon uneen/unenlaatuun aikuisilla MS-potilailla

MS-potilailla unihäiriöt ovat noin neljä kertaa yleisempiä  kuin muussa väestössä.  Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni vaikuttaa negatiivisesti henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan 43 %:lla potilaista, joilla oli MS, ilmeni ongelmia nukkumisessa. Vahvimmat yhteydet havaittiin uniongelmien ja liitännäissairauksien määrän,  ahdistuneisuuden sekä MS-taudin fyysisten oireiden välillä.

Alkuperäiseen tutkimusabstraktiin pääset tästä.

Palé A. ym. 2017: MS-tautia sairastavan depressio ja sen yhteys beetainterferonihoitoon.

Masennuksen on todettu vaikuttavan selvästi MS-tautia sairastavan elämänlaatuun ja heikompaan taudin ennusteeseen. Erityisesti masennusta on todettu niillä MS-potilailla, jotka käyttävät beetainterferonia (IFNβ).Tässä tutkimuksessa selvitettiin masennukseen ja mielialaan yleisesti viittaavia tekijöitä beetainterferonia käyttävillä MS-potilailla systemoidulla kirjallisuuskatsauksella.

Systemoidun katsauksen mukaan beetainterferonilla ei ole yhteyttä MS-tautia sairastavan masennusoireisiin. Tulosten mukaan depressio MS-taudin yhteydessä on yleistä kaikissa hoitomuodoissa kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Olennaisinta onkin tunnistaa potilaan depressio-oireet ajoissa ja suunnitella kokonaisvaltainen hoito sairastumisen jälkeen siten, että samalla tuetaan potilaan mielialaa erityisesti ensimmäisen puolen vuoden aikana. Olennaista on myös tukea potilaita lääkkeiden käyttöön, sillä vaikka MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, taudin oireita voidaan lievittää ja pahenemisvaiheita vähentää lääkityksen avulla.

 

 

Seksuaalisuus

 

Blackmore ym. 2011: Parisuhteen ja kumppanin tuki  ennustaa seksuaalista tyytyväisyyttä  MS-tautia sairastavilla

Seksuaalinen toimintahäiriö ja alhainen seksuaalinen tyytyväisyys ovat yleisiä MS-taudista kärsivillä henkilöillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, missä määrin negatiivisen ja positiivisen kumppanin tuen muutokset ennustavat seksuaalisen tyytyväisyyden tasoa ajan mittaan MS-tautia sairastavilla.

81 MS-tautia sairastavaa henkilöä suorittivat seksuaalisen toimintahäiriön, seksuaalisen tyydytyksen, kumppanin sosiaalisen tuen ja masennus kyselylomakkeet. Tulokset osoittivat, että kumppanin tuella on selkeä ja merkittävä rooli seksuaaliseen tyytyväisyyteen.  Alkuperäiseen tutkimukseen pääset tästä.
 

 

Delanay & Donovan 2017: MS-tauti ja seksuaaliset toimintahäiriöt – Tarve jatkokoulutukseen ja monitieteiseen hoitoon

Seksuaaliset toimintahäiriöt ovat yleisiä on MS-tautia sairastavien keskuudessa. Seksuaalinen toimintahäiriö saattaa johtaa masennukseen, elämänlaadun heikkenemiseen ja sillä voi olla laajempia vaikutuksia ihmissuhteisiin, hedelmällisyyteen, raskauteen ja vanhemmuuteen. Etiologia on usein monitieteellistä, ja se voidaan luokitella ensisijaiseksi, sekundaariseksi tai tertiääriseksi toimintahäiriöksi. Seksuaalisia toimintahäiriötä MS-taudissa on toistaiseksi vain vähän tutkittu, ja uutta tietoa tarvitaan lisää, jotta ammattilaisia voidaan kouluttaa tukemaan potilaita seksuaalisten toimintahäiriöiden kanssa elämäisestä ja niiden hoitamisesta.

 

Terveydenhuollon tarjoajilla tulisi olla valmiuksia hoitaa MS-tautia sairastavien seksuaalista toimintahäiriötä. Tarjoajien lisäkoulutusta seksuaalisen toimintahäiriön arviointiin ja hoitoon liittyvästä lähestymistavasta, niiden potentiaalista hoidon asemasta ja käytettävissä olevista erikoistuneista resursseista tarvitaan yhä enemmän.

Alkuperäiseen tutkimusabstraktiin pääset tästä.

 

Kaski-Honkanen  2018: MS-tautiin sairastuneen sopeutumisen tukeminen verkossa – systemoitu kirjallisuuskatsaus

Sopeutumisen tukimuotojen kehittämisen ja nykyaikaisten menetelmien avulla voidaan saavuttaa sekä ensitiedon että sopeutumisen merkittävää tukea MS-tautiin sairastuneille. Verkkopohjaisilla interventioilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia kroonisia sairauksia sairastavien elämänlaatuun sekä toimintakykyyn. Internetin ja sosiaalisen median suosio on muuttanut sairastuneiden potilaskokemusta edistämällä potilaita tukemaan toisiaan, oppimaan ennakoimaan omaa tilaansa sekä osallistumaan aktiivisemmin sairauksien hoitoon liittyviin päätöksiin.

 

Internet-pohjaisilla interventioilla on myönteisiä vaikutuksia potilaan aktiivisuuteen, ja niiden on osoitettu vaikuttavan merkittävästi potilaan aktivointiin, kroonisesti sairaan ihmisen elämänlaatuun, omahoidon tukemiseen, voimaantumisen tunteeseen, hoitoon sitoutumiseen, terveellisten elintapojen noudattamiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuksen pohjalta luodun 123e-sopeutumisen tukemisen mallissa, korostuvat henkinen, tiedollinen ja vertaistuki. Mallissa tuodaan esille niitä tapoja ja välineitä, joiden tiedetään olevan vaikuttavia sopeutumisen sekä voimaantumisen tukimuotoja internetpohjaisessa ympäristössä.

Alkuperäiseen katsaukseen pääset tästä.

 

 

Kuntoutus

Khan & Amatya 2017: MS-taudin kuntoutus – systemaattinen kirjallisuuskatsaus jo tehdyistä systemoiduista kirjallisuuskatsauksista

Aikaisempien tutkimusten mukaan monialaisella ja monipuolisella kuntoutuksella voidaan tukea MS-tautiin sairastuneen toimintakykyä, elämänlaatua ja psyykkistä hyvinvointia. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin kuntoutuksen vaikutuksia MS-tautiin sairastuneelle.

39 systemoidun kirjallisuuskatsauksen mukaan on olemassa erittäin vahvaa näyttöä siitä, että kuntoutus tukee MS-tautiin sairastuneen liikunta- ja toimintakykyä, helpottaa uupumusta, lisää tietoisuutta ja osallisuutta sekä lieventää psyykkistä oireilua, kuten masennusta ja ahdistusta. Alkuperäiseen tutkimusabstraktiin pääset tästä.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 
 
 
 
 
 

MS-tauti mediassa

Keskusteluja, kirjoituksia, ohjelmia sekä asiantuntijoiden lausuntoja MS-taudista.

Ehdota meille ajankohtaista linkkiä, niin lisäämme sen linkkipankkiimme!

Sinä_ikoni_white.png
Läheisesi_ikoni_white.png
Hoitajasi_ikoni_white.png
MS-Asema_white.png

Esittely     iCare     Blogi     Yhteystiedot

  • Facebook
  • Instagram

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry

GOOD_logo_white.png

Sivuston toteutus Good Creative Company