SINÄ – Terveys ja hyvinvointi – Kipu
Olen sairastunut MS-tautiin
MS-tauti ja siihen liittyvät kivut
Arviolta neljäsosalla MS-tautia sairastavista esiintyy kiputuntemuksia, vaikka eri tutkimuksissa esitetyt arviot kivun esiintyvyydestä MS-taudissa vaihtelevat merkittävästi. Tästä syystä voidaan sanoa, että MS-tautia sairastavien kipukokemukset ja -kuvaukset ovat varsin yksilöllisiä. MS-tauti voi itsessään aiheuttaa esimerkiksi niin sanottua hermosärkyä ja toisaalta kipu voi olla yksi taudin oireista. Esimerkiksi trigeminusneuralgiaan eli kolmoishermosärkyyn sairastumisen riski on MS-potilailla 400-kertainen muuhun väestöön verrattuna, kun taas migreenin esiintyvyys on kolminkertainen.
SINÄ – Terveys ja hyvinvointi – Kipu
MS-tautia sairastavan kiputilat
MS-tautia sairastavan kiputuntemukset voivat vaihdella akuuteista kiputuntemuksista krooniseen kipuun. Kipu voi tuntua ja sitä voidaan kuvata muun muassa sanoilla: viiltävä, polttava, neulamainen, pistävä, vihlova, jomottava, iskevä, puuduttava, puristava tai se voi tuntua ikään kuin sähköiskuina kehossa.
Kroonistunut kipu voidaan luokitella nosiseptiiviseen kipuun eli kudosvauriokipuun, idiopaattiseen kipuun eli mekanismiltaan tuntemattomaan kipuun ja psykogeeniseen kipuun eli psyykkisistä syistä johtuvaan kipuun.
MS-tautiin liittyvä kipu voi esiintyä muun muassa seuraavilla tavoilla:
1. Optikusneuriittiin liittyvä kipu
Optikusneuriittiin eli näköhermotulehdukseen liittyvä kipu paikantuu silmän takana tuntuvaksi kivuksi, erityisesti kun silmää liikutellaan eri suuntiin ja ruumiillista rasitusta lisätään. Näköhermotulehdus on yleinen MS-taudin ensioire, jonka esiintyessä on herkästi poissuljettava tai tutkittava MS-taudin mahdollisuus.
2. Migreeni
Migreenityyppinen päänsärkykohtaus johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungon alueella. MS-taudissa migreeni voi ilmetä pahenemisvaiheen aikana tai ennakoida relapsin alkua. Migreenityyppinen kipu kestää 4-72 tuntia ja siihen voi liittyä kipukohtausta ennakoiva aura eli esioire sekä kipukohtauksen aikainen pahoinvointi ja herkkyys äänille ja valolle.
3. Trigeminusneuralgia
Trigeminusneuralgia eli sarjamainen voimakas kolmoishermosärky paikantuu yleensä toiselle puolelle kasvoja, mutta voi olla myös bilateraalista kipua. Sen taustalla arvioidaan vaikuttavan aivorungon alueella oleva tulehduksellisten muutosten aiheuttama hermon paikallinen ärsytys tai näköhermon turvotuksen aiheuttama aivokalvojen ärsytys.
4. Lhermitten oire
Lhermitten oireessa kaularangan liikkeet (erityisesti pään taivuttaminen eteenpäin) provosoivat voimakkaita sähköiskumaisia kiputuntemuksia niskasta kohti selkää ja raajoja. Sen arvioidaan johtuvan MS-taudissa myeliinikadon laukaisemasta impulssinmuodostuksesta hermoradoissa.
4. Kivuliaat lihasspasmit ja spastisuus
Kivuliaat lihasspasmit eli kouristukset ja spastisuuteen eli lihasjäykkyyteen liittyvät kivut ovat MS-taudissa joukko erilaisia ja yksilöllisiä kiputiloja. Ne paikantuvat usein alaraajojen koukistajalihaksiin ja esiintyvät voimakkaimpina öisin ja tyypillisesti taudin pahenemisvaiheiden aikana.
5. Muskoskeletaalinen kipu
MS-taudissa muskoskeletaalinen kipu eli lihas tai luustoperäinen kipu johtuu usein tautiin liittyvästä kudosvauriosta. Kivut esiintyvät usein tuki- ja liikuntaelinperäisinä ja yleisin muoto on krooninen alaselkäkipu. Raajojen kohtaukselliset kipuoireet ovat puolestaan lyhyitä tic-liikken eli hermovärveen tyyppisiä kokemuksia tai maksimissaan minuutin kestäviä sähköiskumaisia, polttavia tai säteileviä tuntemuksia. Yhtä aikaa tai jälkikäteen voi esiintyä kivuliasta lihasjänteyden lisääntymistä kohderaajassa.
6. Pitkäaikainen kipu
MS-taudin aiheuttama kiputila, joka on luonteeltaan krooninen eli pitkäaikinen on usein alaraajoihin tai koko kehoon ulottuva hermokiputyyppinen oire, joka pahenee usein öisin. Suurimmalla osalla MS-tautia sairastavista kipu selittyy spinotalaamisten ratojen vauriolla, jolloin kyse voi olla myelopatiaan liittyvästä keskushermostoperäisestä kipuoireyhtymästä.
7. Psykogeeninen kipu
Psykogeeninen eli psyykkisistä syistä johtuva kipu on jatkuva ja vaikeana esiintyvä kipu, jolle ei löydy varsinaista ruumiillista syytä. Se esiintyy harvoin yksinään, mutta psyykkisillä tekijöillä on usein vaikutusta kivun esiintymisen ja sen voimakkuuden kokemiseen. Tiedetään, että esimerkiksi masennukseen liittyy paljon kroonisia kipuoireita, eikä fysiologinen ja psyykkinen kipu sulje toisiaan pois niiden esiintyessä esimerkiksi yhdessä fatiikin eli voimakkaan väsymyksen ja uupumisen kanssa.
MS-tautia sairastavan yksilöllinen kivun hoito
Kivun hoidon kannalta on tärkeä tietää, mikä MS-tautia sairastavan kivun aiheuttaa ja voidaanko sen syyhyn vaikuttaa vai ovatko hoidon kohteena kipuoireet. Kivun hoito voidaan jakaa akuuttien, subakuuttien ja kroonisten kipuoireyhtymien hoitoon. Esimerkiksi trigeminusneuralgia edustaa akuuttia kivunhoitoa ja spastisuuteen liittyvä kivunhoito pitkäkestoista hoitoa.
Kipukohtausten tai kivun lisääntymisen estohoito voidaan nähdä lääkkeellisenä, lääkkeettömänä tai näiden yhdistelmänä riippuen MS-tautia sairastavan voinnista ja hoitotoiveista. Lääkkeettömänä hoitona voivat tulla kyseeseen muun muassa laukaisevien tekijöiden selvittäminen ja niiden välttäminen, rentoutumis- ja mindfulness-harjoitukset, päänsärkypäiväkirjan pitäminen tai erilaiset fysikaaliset hoidot, kuten transkutaaninen hermostimulaatio.
Parhaaseen hoitotulokseen päästään kokonaisvaltaisella kivun hoidolla, jossa huomioidaan muun muassa potilasohjaus, fysioterapia, lääkehoito ja terveellisten elämäntapojen ohjaus (osana kuntoutusta). Tarvittaessa tehdään kivun hoitoon erikoistuneiden asiantuntijoiden konsultaatiot esimerkiksi kipupoliklinikalle. Osaan kiputiloista voidaan harkita neurokirurgista hoitoa.
Sopivin lääkehoito tulee valita hoitavan lääkärin kanssa aina yksilöllisesti. Kivuliaita tuntohäiriöitä voidaan lievittää eri epilepsialääkkeillä, spasmeissa käytetään usein titsanidiinia ja klonatsepaamia ja kolmoishermosäryn hoitoon voidaan valita karbamatsepiini tai okskarbatsepiini. Pitkäaikaisia hermovauriokipuja potevalle voivat sopia trisykliset masennuslääkkeet tai osa uudemmista mielialalääkkeistä.
Sopivaa kipulääkitystä pohdittaessa on hyvä muistaa, että beetainterferonihoito voi laukaista tai pahentaa migreenin osalla MS-tautia sairastavista. Lisäksi lääkekannabiksen käytön mahdollisuus kivun hoidossa on herättänyt mielenkiintoa. Toistaiseksi näyttö lääkekannabiksen hyödystä on arvioitu riittäväksi vain MS-tautiin liittyvän spastisuuden hoidossa, ei niinkään varsinaista kipua lievittävänä hoitona.
Kirjoittaja Jan Holmberg
Lähteet
Akpınar Z, Tokgöz1 OS, Gümüş H. The Relationship Between Pain and Clinical Features in Multiple Sclerosis. 2014. TJN 20; 3:79¬–83.
Atula S. 2016. Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. Saatavana: www.terveyskirjasto.fi
Atula S. 2015. Kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia). Lääkärikirja Duodecim. Saatavana: www.terveyskirjasto.fi
Gatchel R, Peng Y, Fuchs P, Peters M, Turk D. The biopsychosocial approach to chronic pain: Scientific advances and future directions. Psychological Bulletin 2007; 133: 581-624.
Haanpää M. 2007. Neuropaattisen kivun hoito-opas. Saatavana: www.kaypahoito.fi
Hietaharju A. 2015. Kipu MS-taudissa. Kipuviesti 1, 20–26.
Schapiro RT. Management of spasticity, pain, and paroxysmal phenomena in multiple sclerosis. Curr Neurol Neurosci Rep 2001;1:299–302.
Seppänen M. 2018. Näköhermotulehdus (optikusneuriitti). Lääkärikirja Duodecim. Saatavana: www.terveyskirjasto.fi
Solaro C, Brichetto G, Amato MP, Cocco E, Colombo B, D’Aleo G, Gasperini C, Ghezzi A, Martinelli V, Milanese C, Patti F, Trojano M, Verdun E, Mancardi GL; PaIMS Study Group. The prevalence of pain in multiple sclerosis. Neurology 2004;63:919–921.
Tienari P. 2014. MS-tauti. Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim 130(4):341–4.
Truini A, Barbanti P, Pozzilli C, Cruccu G. 2013. A mechanism-based classification of pain in multiple sclerosis. J Neurol 260(2):351–367.