Sinä.png

SINÄTerveys ja hyvinvointi – MS-taudin abc

Olen sairastunut MS-tautiin

Haluan ottaa MS-taudin aakkoset haltuun

MS-taudin diagnoosin saatuaan saattaa törmätä uusiin ja vieraisiin käsitteisiin, jotka tavalla tai toisella liittyvät sairauteen, sen oireisiin, hoitoon tai esimerkiksi kuntoutukseen. Olemme koonneet MS-ASEMALLE MS-taudin aakkoset, joita päivitetään säännöllisesti ja lukijapalautteiden mukaisesti.

 

Voit lähettää mieltä askarruttavan tai muutoin olennaisen MS-tautiin liittyvän termin, joka mielestäsi tulisi selvittää aakkosissa osoitteella: minna.salakari@ms-hoitajat.fi 

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 

A

Autoimmuunisairaus

Autoimmuunisairaus tarkoittaa sairautta, jossa sen aiheuttajana on elimistön immuunijärjestelmän epätavallinen reaktio elimistön omia soluja vastaan. Monet autoimmuunisairauksista ovat virusten tai bakteerien aiheuttamia tulehdustauteja. Sairaudessa immuunijärjestelmä poikkeuksellisesti tunnistaa vieraiksi myös elimistön omia kudoksia ja reagoi niitä vastaan. Tästä epätarkoituksenmukaisesta tulehdusreaktiosta seuraa kudostuhoa, josta aiheutuvat sairauden oireet. MS-tauti kuuluu nykytiedon valossa autoimmuunisairauksiin.

ADL-toiminnot

Activities of Daily Living (ADL) tarkoittaa päivittäisiä toimintoja, kuten pukeutumista, peseytymistä, syömistä, WC:ssä käymistä ja liikkumista. MS-taudin oireiden haitallisuutta arvioitaessa kykyä näihin toimintoihin voidaan mitata ADL-mittarilla.

 

 

B
Beetainterferoni

Erityisesti aaltomaisesti etenevän MS-taudin hoidon ensisijainen lääkehoito, jota käytetään hidastamaan toimintakyvyn heikkenemistä. Lääkkeen antotapa on injektio.

 

Bellin pareesi

Bellin pareesi on yleisin kasvohalvauksen tyyppi, joka ilmenee äkillisenä toispuoleisena kasvohalvauksena. Se johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä aivojen ulkopuolisella kulkureitillä. Hermoon kohdistuva ärsytys voi aiheuttaa siihen toimintahäiriön. Tilapäinen tai pysyvä kasvohalvaus voi esiintyä MS-taudin ja infektiotautien yhteydessä.

 

 

C
CT-kuvaus

CT-kuvauksessa eli tietokonekerroskuvauksessa tutkittavalta kehon alueelta kuvataan poikkileikkauskuvia röntgensäteiden avulla. Tutkimus voidaan tehdä pään, vartalon tai raajojen alueelle. CT-kuvausta käytetään tarvittaessa MS-tautia diagnosoitaessa, erityisesti erotusdiagnostisesti ennen magneettikuvausta.

 

 

D
Demyelinisaatio

Demyelinisaatio tarkoittaa myeliinitupen tuhoutumista. Myeliinin vaurioituminen heikentää keskushermoston hermoimpulssien eli sähköisten viestien kulkua, mikä ilmenee hermostollisina oireina.

D-vitamiini

D-vitamiinivaje on yksi MS-taudin riskitekijöistä. On lisäksi todettu, että runsas D-vitamiinin pitoisuus veressä vähentää aktiivisten tulehdusmuutosten määrää MS-potilaiden aivoissa ja parantaa näin MS-taudin ennustetta. D-vitamiinista on myös hyötyä, koske se ehkäisee virus- ja bakteeri-infektioita. MS-tautia sairastavalle suositellaan ympäri vuoden D-vitamiinilisää (50 mikrogrammaa/vrk). D-vitamiinipitoisuuden voi testata laboratoriokokein. 

 

Dysfagia eli nielemisvaikeus

MS-tautiin saattaa liittyä nielemisen vaikeutta eli dysfagiaa. Nielemisvaikeus voi liittyä muun muassa ruoan pureskeluun, ruokapalan kuljettamiseen suussa tai nielemisen oikeaan ajoittamiseen. Nielemisvaikeudesta voidaan puhua, jos henkilöllä on vaikeuksia niellä sylkeä, ruokaa, juomaa tai lääkkeitä missä tahansa muodossa.

 

E
Ensisijaisesti etenevä MS-tauti

Ensisijaisesti eli primaaristi etenevää MS-tautia (PPMS) sairastaa noin 10 % kaikista MS-potilaista. Ensisijaisesti etenevässä taudissa oireet vaikeutuvat asteittain ajan myötä sen sijaan, että pahenemisvaiheita ”tulisi ja menisi”.

Estäjä-T-solut

Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä torjuu vieraita taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereja. Estäjä-T-solut ovat osa kehon immuunijärjestelmää. Ne estävät muiden T-solujen toimintaa ja huolehtivat siitä, että T-soluvaste lakkaa immuunireaktion aiheuttajan tuhoamisen jälkeen. MS-taudin edetessä ja vaikeutuessa estäjä-T-soluja todetaan olevan veressä usein aiempaa vähemmän.

F

Fatiikki

Fatiikilla tarkoitetaan voimakasta, selittämätöntä uupumusta. Fatiikki on yksi tyypillisimmistä MS-taudin oireista.

Frontaalilohko

Isoaivopuoliskojen etuosassa sijaitsevaa aluetta kutsutaan frontaalilohkoksi eli otsalohkoksi. Sen toiminta liittyy aivoissa muun muassa liike-, tunne- ja muistitoimintoihin. Frontaalilohko osallistuu esimerkiksi käytöksen, oppimisen, impulsiivisuuden ja arvostelukyvyn säätelyyn. MS-tauti voi aiheuttaa muutoksia frontaalilohkon toiminnassa.

G
G35

Maailman terveysjärjestön ICD-10 tautiluokituksen mukaan G35 (pesäkekovettumatauti) on MS-taudin diagnoosikoodi. Se löytyy kaikista MS-tautia sairastavan terveystiedoista ja lääkärinlausunnoista.

 

Gadolinium

Gadolinium (Gd)-pohjaista varjoainetta annetaan potilaalle magneettikuvauksen aikana. Magneettikuvaus on MS-taudin diagnostiikassa ensisijainen lisätutkimus. Tyypillinen MS-tautiin liittyvä muutos on gadoliniumilla tehostuvat aktiiviset muutokset magneettikuvissa.

H
Hemiplegia

Hemiplegiassa eli toispuolihalvauksessa kehon toinen puoli on halvaantunut. Sairaus voi olla synnynnäinen tai toisen sairauden seuraus.

I
Immunoglobuliinit

Immunoglobuliinit (Ig) eli vasta-aineet ovat immuunijärjestelmään kuuluvia proteiineja, joiden avulla elimistö suojautuu muun muassa taudinaiheuttajilta. Immunoglobuliineja ovat IgA, IgD, IgE, IgG ja IgM. MS-tautia tutkittaessa selkäydinnäytetutkimuksesta havaittu IgG-indeksin suurentuminen voi viitata immunologiseen prosessiin ja sitä kautta johtaa MS-tautiepäilyyn.

Influenssarokote

MS-tautia sairastavalle suositellaan kausi-influenssarokotetta vuosittain otettavaksi. Rokotteesta ei aiheudu pahenemisvaiheita tai muuta haittaa ja sen voi ottaa myös käytettäessä uusia immunosupressiivisia eli puolustuskykyä lamaavia lääkehoitoja. Influenssarokote suositellaan otettavaksi ennen kausi-influenssaepidemian alkua, loka-marraskuussa.

J
Jäännösoire

MS-tauti on usein aluksi luonteeltaan aaltomainen. Se tarkoittaa vaihtelevin väliajoin ilmaantuvia neurologisia oirejaksoja eli pahenemisvaiheita. Potilas voi toipua oireista täydellisesti, tai hänelle voi jäädä niistä niin sanottuja jäännösoireita, kuten osittaista tunnottomuutta tai liikunta- ja toimintakyvyn häiriöitä.

Jäännösvirtsa

Jäännös- eli residuaalivirtsalla tarkoitetaan normaalin virtsaamisen jälkeen rakkoon vielä jäänyttä virtsaa. MS-taudissa saattaa esiintyä virtsaamisongelmia, jolloin jäännösvirtsa on hyvä mitata, jotta esimerkiksi oireiden syitä tai katetroinnin tarvetta voidaan tarkemmin selvittää.

K

KEO

Suurimmalla osalla potilaista tauti alkaa monosymptomaattisena eli yhdelle keskushermoston alueelle paikantuvana kliinisesti eriytyneenä oireyhtymänä (KEO, CIS).  KEO voi olla myös polysymptomaattinen, jolloin oireisto paikantuu usealle keskushermoston alueelle. KEO:n liittyvä oireisto paikantuu tavallisimmin
näköhermoon, selkäytimeen tai aivorungon alueelle. Potilaille, joilla on diagnoosina KEO, suositellaan seurantaa magneettikuvauksella 3–12 kuukauden kuluessa ensimmäisestä kuvauksesta, jotta MS-taudin diagnoosi ja hoidon aloitus eivät viivästyisi.

Konstipaatio

Konstipaatio eli ummetus määritellään kahdeksi suolen liikkeeksi viikossa, mikä johtuu hermoston ja lihasten epätyypillisestä toiminnasta. Ummetus on tavallinen MS-tautiin liittyvä oire, johon on saatavilla omahoidon ohjausta ja hoitoa.

Kolmoishermosärky

Kolmoishermosärky on yksi kovimmista neuropaattisista kiputiloista. Ihossa tai muissakaan kasvojen alueen kudoksissa ei ole vauriota, vaan kipu johtuu kolmoishermon poikkeavasta toiminnasta. Tyypillisesti kolmoishermosärky on toisella puolen kasvoja, mutta myös molemminpuolinen särky on mahdollista. Kolmoishermosärky on yksi tyypillisimmistä oireista MS-taudissa.

L
Leukosyytit

Leukosyytit ovat valkosoluja, joiden tehtävänä on puolustaa elimistöä erityisesti tulehdustiloilta. Etenkin bakteeritulehduksissa elimistö lisää valkosolujen tuotantoa, jolloin veren valkosolumäärä suurenee. MS-tautia sairastavalla leukosyyttejä voidaan seurata muun muassa lääkehoitoon liittyen, koska osa lääkkeistä aiheuttaa immuunipuolustuksen heikentymistä laskemalla veren leukosyyttipitoisuutta.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnälliseen kuntoutukseen voi hakea, jos MS-tautiin liittyy huomattava osallistumisrajoite ja vaikeus selviytyä arjen toiminnoista. Kuntoutustarpeen on kestettävä vähintään vuoden. Kela järjestää lakisääteisesti alle 65-vuotiaan vaativan lääkinnällisen MS-potilaan kuntoutuksen, mikä perustuu kuntoutussuunnitelmaan.

M
MRI

MRI (Magnetic Resonance Imaging) eli magneettikuvaus on radiologianalaan kuuluva lääketieteellinen kuvantamismenetelmä. MRI-kuvaus tehdään kaikille, joilla epäillään MS-tautia. Myös taudinkulkua pystytään seuraamaan MRI-kuvauksin. MS-tauti aiheuttaa muutoksia aivojen? valkeaan aineeseen, mikä näkyy MRI-kuvissa. Tutkimuksen avulla voidaan todeta keskushermostomuutosten hajapesäkkeisyys ja seurata niiden mahdollista lisääntymistä.

MS-tauti

MS-tauti (multippeliskleroosi) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Autoimmuunitaudissa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. MS-taudissa vasta-aineet kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Oireina esiintyvät muun muassa näköhäiriöt, tuntomuutokset, raajojen puutuminen, lihasjäykkyys, uupumus ja muisti- ja keskittymisvaikeudet.

N
Nielemisvaikeus

MS-tautiin saattaa liittyä nielemisen vaikeutta eli dysfagiaa. Nielemisvaikeus voi liittyä muun muassa ruoan pureskeluun, ruokapalan kuljettamiseen suussa tai nielemisen oikeaan ajoittamiseen. Nielemisvaikeudesta voidaan puhua, jos henkilöllä on vaikeuksia niellä sylkeä, ruokaa, juomaa tai lääkkeitä missä tahansa muodossa.

Näköhermon tulehdus

Näköhermon tulehdus eli optikusneuriitti voi aiheuttaa näön sumentumista, värinäön heikentymistä ja kiputuntemusta silmän takana. Sairauden aiheuttaa tulehdusreaktiosta johtuva hermon myeliinirakenteiden vaurio. Näköhermon silmäntakaisen osan tulehduksen yhteydessä tulee tutkia herkästi MS-taudin mahdollisuus.

O
Oireenmukainen lääkehoito

Oireenmukaisella lääkehoidolla tarkoitetaan MS-taudin oireiden, kuten fatiikin, spastisuuden (jäykkyyden), mielialaoireiden, virtsaamis- ja ulostamisongelmien sekä esimerkiksi miehillä impotenssin hoitamista.

Optikusneuriitti

Optikusneuriitti eli näköhermon tulehdus eli voi aiheuttaa näön sumentumista, värinäön heikentymistä ja kiputuntemusta silmän takana. Sairauden aiheuttaa tulehdusreaktiosta johtuva hermon myeliinirakenteiden vaurio. Näköhermon silmäntakaisen osan tulehduksen yhteydessä tulee tutkia herkästi MS-taudin mahdollisuus.

P
Pahenemisvaihe

Erityisesti aaltomaiseen MS-tautiin liittyy usein pahenemisvaiheita eli relapseja. Pahenemisvaiheella tarkoitetaan taudin tilapäistä huononemista ja oireiden lisääntymistä. Relapsin laukaisee tavallisesti uusi tulehdus aivoissa tai selkäytimessä. Oireiden voimakkuus ja ilmenemistapa riippuvat tulehduksen määrästä ja sijainnista. Pahenemisvaiheet paranevat useimmiten itsestään, mutta ne voivat jättää pysyviä arpia ja oireita. Pahenemisvaihetta voidaan hoitaa sairaalassa kortisoni-hoidoin.

Plasmanvaihto

Jos pahenemisvaiheessa metyyliprednisolonihoidolle (kortison-pulssi-hoito) ei ilmaannu vastetta, vaikeiden akuuttien pahenemisvaiheiden toissijainen hoito on plasmanvaihto eli puolen veritilavuuden vaihto. Plasmanvaihto saattaa aaltomaista MS-tautia sairastavilla parantaa oireiden korjaantumista rajuoireisen pahenemisvaiheen yhteydessä. 

Pesäkekovettumatauti

Pesäkekovettumatauti eli MS-tauti (multippeliskleroosi) on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Autoimmuunitaudissa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. MS-taudissa vasta-aineet kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Oireina esiintyvät muun muassa näköhäiriöt, tuntomuutokset, raajojen puutuminen, lihasjäykkyys, uupumus ja muisti- ja keskittymisvaikeudet.

Q
QT-aika

EKG (elektrokardiogrammi) eli sydänsähkökäyrä kuvaa sydämen sähköistä toimintaa. Siinä havaittu pitkä QT-aika voi olla perinnöllinen tai ei-perinnöllinen. Normaalia pidempi QT-aika voi altistaa rytmihäiriöille. Osa MS-taudin hoidossa käytetyistä lääkkeistä ja muista lääkkeistä pidentävät QT-aikaa. Siksi ennen lääkehoidon aloitusta potilaalta rekisteröidään EKG.

R
Remissio

Remissio tarkoittaa kroonisessa sairaudessa paranemisvaiheen jälkeen ilmenevää oireiden lievittymistä, sairauden elpymävaihetta tai oireettomuutta. Oireet voivat remission jälkeen myös palata, mitä kutsutaan pahenemisvaiheeksi eli relapsiksi. Näin käy usein muun muassa MS-taudin aaltomaisessa muodossa.

Rombergin testi

Rombergin testi on staattista tasapainoa mittaava testi, joka on nimetty saksalaisen neurologi Moritz Heinrich Rombergin mukaan. Testin perusversiossa seisotaan kantapäät yhdessä ja suljetaan silmät. Testin tulosta sanotaan positiiviseksi, jos silmien sulkeminen johtaa tasapainon horjumiseen.

S
Selkäydinnestetutkimus

Selkäydinnestetutkimus eli lumbaalipunktio on yksi keskeinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan diagnosoida tai poissulkea MS-taudin ilmeneminen. Toimenpiteessä otetaan neulan avulla näyte selkäydinnesteestä. Näytteestä tutkitaan keskushermoston tulehduksen merkkejä. Tutkimus parantaa MS-taudin ilmaantumisen ja etenemisen ennustettavuutta erityisesti, jos magneettitutkimus ei täytä MS-taudin diagnoosiin vaadittavaa hajapesäkkeisyyden kriteeriä.

Spastisuus

Spastisuudella tarkoitetaan sairauden aiheuttamaa lihasjäykkyyttä. Spastisen lihaksen jänteys on kohonnut, ja pienikin ärsytys nostaa sitä entisestään. Spastisuutta esiintyy kohonneesta liikettä vastustavasta jänteydestä aina kivuliaisiin ja kouristaviin spasmeihin. MS-tautiin liittyvää spastisuutta voidaan hoitaa fysioterapian ja lääkehoidon avulla.

T
Toissijaisesti etenevä MS-tauti

MS-tauti voi muuttua aaltomaisesta sekundaarisesti eli toissijaisesti eteneväksi (SPMS) taudin muodoksi. Se havaitaan sairastuneen liikunta- ja toimintakyvyn heikkenemisestä pahenemisvaiheiden välillä etenevästi ja pysyvästi tai ilman pahenemisvaiheita.

Tuntohäiriöt

MS-tautiin liittyy usein erilaisia tuntohäiriöitä. Ne voivat olla tuntopuutoksia, tuntomuutoksia, kosketusherkkyyttä, pistelyä, puutumista tai esimerkiksi polttelun tunnetta.

U
Ummetus

Ummetus eli konstipaatio määritellään kahdeksi suolen liikkeeksi viikossa, mikä johtuu hermoston ja lihasten epätyypillisestä toiminnasta. Ummetus on tavallinen MS-tautiin liittyvä oire, johon on saatavilla omahoidon ohjausta ja hoitoa.

Uthoffin oire tai ilmiö

Uthoffin oire on fysiologinen ilmiö, joka tarkoittaa tilannetta, jossa kuumuus (esim. sauna) heikentää näkökykyä ja pahentaa MS-taudin oireita. Ruumiinlämmön noustessa hermojen johtonopeus hidastuu ja neurologiset oireet voivat lisääntyä. Ilmiö on ohimenevä, eikä se siis ole merkki uusista keskushermoston MS-pesäkkeistä eli pahenemisvaiheesta.

V
Vapina

MS-tautiin saattaa liittyä raajojen, erityisesti käsien tremoria eli vapinaa. MS-taudin aiheuttamassa vapinassa tärinä johtuu yleensä pikkuaivoissa syntyneistä vaurioista, ja esimerkiksi etusormien yhdistäminen onnistu ilman vapinaa. Vapinaa voidaan hoitaa fysioterapian ja lääkityksien avulla, myös B-vitamiinilla on todettu olevan vaikutusta oireeseen.

VEP

VEP (visual evoked potential) näköherätevasteita tutkittaessa rekisteröidään lyhytkestoisesti aivosähkötoiminnan vastetta näköärsykkeisiin. Niiden aiheuttama vaste keskiarvoistetaan EEG:ssa eli elektroenkefalogrammissa. Näköhermon toiminnan mittausta ja poikkeavaa löydöstä voidaan käyttää osana MS-taudin diagnostiikkaa.

 

 

Y
Yhdeksän tuhatta

Suomessa on arviolta yli yhdeksän tuhatta MS-tautiin sairastunutta. MS-tauti todetaan tyypillisesti 20–40 vuotiaana ja naisilla ilmaantuvuus on kaksinkertaista miehiin verrattuna. Vuosittain MS-tautiin sairastuu yli 500 suomalaista.

Yksilöllistetty hoito

Yksilöllistetyssä hoidossa edistetään potilaan terveyttä ja suunnitellaan sairauksien hoitoa muun muassa ihmisen perimästä saatavan tiedon perusteella. Taudin etenemistä ennustavia tekijöitä kutsutaan biomarkkereiksi. Niitä pyritään tunnistamaan muun muassa geenitutkimuksella. Tulevaisuudessa biomarkkereiden avulla voitaisiin kertoa esimerkiksi lääkeaineen ja -annoksen soveltuvuus yksittäiselle MS-potilaalle.

Ä
Ärtyneisyys

MS-tautiin voi liittyä mielialamuutoksia, kuten ärtymystä. Esimerkiksi uupumus, ahdistuneisuus ja unettomuus lisäävät ärtyneisyyttä. Mielialamuutoksia voi yrittää hillitä säännöllisellä uni- ja päivärytmillä, riittävällä levolla ja terveellisellä ravitsemuksella.

Ö
Öiset kiputilat

Joskus MS-tauti valvottaa öisin jalkojen kivun vuoksi. Sairauden alussa tuntemus saattaa olla pikemminkin puutumista ja voimattomuutta, mutta pitkälle edenneessä taudinkuvassa jäykkyys ja päivän rasitus (tai pitkään esimerkiksi pyörätuolissa istuminen) saattavat aiheuttaa voimakkaitakin kipuja jalkoihin yöllä levätessä. Jalkakipuja voi koettaa helpottaa kevyellä hieronnalla, fysioterapialla ja käyttämällä särkylääkkeitä.

Öljyt

MS-tautia sairastavalle suositellaan vähärasvaista ruokavaliota. Pääsääntöisesti tyydytettyjen eläinrasvojen sijasta tulisi nauttia monityydyttymättömiä kasvirasvoja. Erityisesti omega-3-rasvahapoilla saattaa olla tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia. Sitä saadaan rasvaisen kalan lisäksi esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljystä.

PALAA TAKAISIN ETUSIVULLE >

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

MS-tauti mediassa

Keskusteluja, kirjoituksia, ohjelmia sekä asiantuntijoiden lausuntoja MS-taudista.

Ehdota meille ajankohtaista linkkiä, niin lisäämme sen linkkipankkiimme!

Sinä_ikoni_white.png
Läheisesi_ikoni_white.png
Hoitajasi_ikoni_white.png
MS-Asema_white.png

Esittely     iCare     Blogi     Yhteystiedot

  • Facebook
  • Instagram

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry

GOOD_logo_white.png

Sivuston toteutus Good Creative Company